Kieli

Vaikuttava sana sota

Mitä on informaatiovaikuttaminen, propaganda tai strateginen viestintä? Monien mielestä informaatiosotaa ei pitäisi rinnastaa perinteisempään sotaan, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Sanasta sota syttyy välillä sanasotia. Nyt taitetaan peistä siitä, mitä on info(rmaatio)sota. Mitä taas informaatiovaikuttaminen, entä propaganda ja strateginen viestintä?

Sota on monipiippuinen sana. Sen semantiikasta saa selkoa vilkaisemalla yleiskieltä kuvaavaan Kielitoimiston sanakirjaan. Sodalla on useita merkityksiä, kuten valtioiden välinen organisoitu aseellinen taistelu (”Napoleonin sodat”) ja kamppailu epäkohtaa vastaan (”sota huumeita vastaan”). Informaatiosodan mainitaan tarkoittavan poliittisena sanana ”informaation tarjontaa omia tavoitteita edistävällä ja vastapuolta vahingoittavalla tavalla”.

Informaatiosota-sanaa käytetään usein organisoidun taistelun merkityksessä. Monien mielestä informaatiosotaa ei kuitenkaan pitäisi rinnastaa perinteisempään sotaan: Sitä ei yleensä julisteta. Osapuolet eivät välttämättä ole keskenään sotatilassa.

Välillä sanan käyttö onkin vertauskuvallisempaa. Informaatiosota on ikään kuin sota.

Mediatutkija Anu Koivunen esitti vastikään (19. marraskuuta) Twitterissä, että sotametafora on tullut mediaa koskevaan puheeseen voimalla ja vauhdilla muutamien viime vuosien aikana. Samassa Twitter-keskustelussa tuotiin esiin, että journalismissa yleisesti käytetty sotaretoriikka saattaa horjuttaa turvallisuuden tunnetta.

Mutta mikä olisi sotaa parempi sana? Entinen valtioneuvoston viestintäjohtaja Markku Mantila kertoo Talouselämässä (18. marraskuuta) välttävänsä sota-aiheisia sanoja, koska Suomi ei ole sodassa kenenkään kanssa. ”Kysymys on informaatiovaikuttamisesta.”

Nyt pitäisi sitten määritellä informaatiovaikuttaminen. Ehkä aloitamme määrittelyn pohtimalla, mikä ihmisten välisessä kanssakäymisessä ei ole informaatiovaikuttamista. Sotahan siitäkin syntyy?