Pääkirjoitus

Viimein tositoimiin

Pääkirjoitus.

Freelancereiden ja muiden itsensä työllistäjien asemaan on odotettavissa parannusta. Juha Sipilän (kesk.) hallitus teki huhtikuun lopun puoliväliriihessä päätöksiä, jotka toteutuessaan merkitsevät konkreettisia askelia kohti parempaa. Journalistiliiton vuosia jatkunut vaikuttamistyö ja yhteistoiminta muiden järjestöjen kanssa alkaa kantaa hedelmää.

Itsensä työllistäjien asiaa on kohta kymmenen vuotta palloteltu lukuisissa työryhmissä, joiden raportit eivät ole johtaneet välittömiin käytännön toimiin. Ministerien ja muiden poliitikkojen tapaamisten anti on jäänyt vähäiseksi. Sanojen tasolla ongelmia on ymmärretty, mutta kauniit puheet ovat muuttuneet teoiksi kovin verkkaisesti.

Itsensä työllistäminen on yleistynyt työelämän suurten mullistusten tuloksena. Yksinyrittäjiä, ammatinharjoittajia, freelancereita ja apurahojen turvin töitä tekeviä on jo yli 180 000. He eivät ole palkansaajia eivätkä perinteisiä yrittäjiä. He ovat väliinputoajia, jotka ovat jääneet vaille tasa-arvoista sosiaaliturvaa ja työmarkkina-asemaa.

Yrittäjyyden ja työnteon uusia muotoja arvioidessaan hallitus kirjasi nyt halunsa huomioida muun muassa itsensä työllistämiseen sekä yrittäjyyden ja palkkatyön yhdistelmiin liittyvät tarpeet.

Hallituksen päätös sisältää kirjauksen sallia työttömän harjoittaa yritystoimintaa neljä kuukautta ja saada samanaikaisesti työttömyysetuutta. Ratkaisuun liittyy myös niin sanotun yhdistelmävakuutuksen käyttöönoton valmistelu, joka selkeyttää yrittäjyyttä ja palkkatyöpätkiä yhdistelevien työntekijöiden sosiaaliturvaa.

Itsensä työllistäjiä on paljon luovilla aloilla; esimerkiksi journalisteista noin viidennes on freelancereita. Puoliväliriihen tavoitteisiin kirjattu halu parantaa luovien alojen toimintaedellytyksiä on sekin myönteinen signaali.

Nämä ovat asioita, joita Journalistiliitto on vuosien ajan eri yhteyksissä nostanut esille, viimeksi tammikuussa työministeri Jari Lindströmin (ps.) tapaamisessa. Nyt tehdyt linjaukset ovat merkittäviä.

Kyseessä on kuitenkin vasta päänavaus. Jatkossa tarvitaan myös muita toimia: muutoksia sosiaali- ja työttömyysturvaan, kilpailuoikeuteen, työlainsäädäntöön ja verotukseen. Työelämän muutokset pitää ottaa huomioon myös seuraavalle hallituskaudelle jatkuvassa sosiaaliturvauudistuksessa.