Ylen salat selville

Kolme kuukautta kiihkeänä vellonut kädenvääntö Yleisradiosta siirtyi uuteen vaiheeseen, kun yhtiön hallitus ja johto päättivät 23. helmikuuta pestata ulkopuolisen selvitysmiehen arvioimaan Ylen journalistista päätöksentekoa.

Tehtävän otti hoitaakseen Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää. Entisenä Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajana (1999–2003) hän tuntee alaa hallintojuridiikan osaamistaan laajemmin. Yhteiskunnallisena keskustelijana hän on osoittanut laaja-alaista näkemyksellisyyttä, jota todella tarvitaan tässä tehtävässä, joka ei ole helppo.

Yle-arviointiin liittyvissä lausunnoissaan hän on antanut ymmärtää, että hänen selvityksensä kattaa myös ne tapahtumat, joiden seurauksena hänet on tehtävään pestattu. Hän on todennut – ja hyvä niin – ettei hänen oma tavoitteensa sulje pois mitään sellaista, joka on Ylen luotettavuuden ja uskottavuuden kannalta olennaista.

Toimittajien irtisanoutumiset, julkisuudessa esitetyt väitteet ja torikokouksen lailla edennyt keskustelu Ylestä ovat viime kuukausien aikana herättäneet enemmän kysymyksiä kuin antaneet vastauksia. Väitteitä on esitetty enemmän kuin näyttöjä, tunteita enemmän kuin viileää, erittelevää argumentointia.

Tapahtumien mittasuhteita on vaikea hahmottaa, kun somen rummut pärisevät milloin mitäkin Yleen liittyvää kohua. Meininki on kuin pallo-ottelussa: kenttä on sikin sokin hyökkääjiä ja puolustajia, tähtipelaajia ja statisteja, erilaisia sooloilijoita, ja matsiin osallistuvana yleisönä kansan koko kirjo.

Ylen uskottavuus ja yleinen luottamus Yleen ovat joutuneet koetukselle. Selvitysmieheltä on aiheellista odottaa selkeää viestiä siitä, ovatko pääministeri ja muut keskeiset poliitikot vaikuttaneet Ylen journalistisiin päätöksiin. Onko epävarmuus Ylen rahoituksesta näkynyt sisällöllisissä ratkaisuissa? Se on isompi kysymys kuin yksittäisten tekijöiden kokemus, jota toki sitäkään ei sovi väheksyä.

Iso kysymys on, voiko eduskunnan valvoma, verovaroilla rahoitettu Yle tehdä poliitikoista riippumatonta journalismia. Voiko Yle olla aito vallan vahtikoira, demokratian tukipilari, joka tuottaa oikeaa ja olennaista tietoa, jotta sen yleisö voisi hahmottaa, mitä meillä ja maailmalla tapahtuu. Kyse on sananvapaudesta ja kansalaisten oikeudesta riippumattomaan, moniarvoiseen tiedonvälitykseen.