Vakava ongelma

Työtään tekevien journalistien uhkaileminen on yleistä. Tämä käy ilmi Journalistin tekemästä kyselystä, joka osoitettiin kaikille aktiivityössä oleville Journalistiliiton jäsenille. Runsaat 15 prosenttia vastaajista ilmoitti joutuneensa työnsä vuoksi uhkailun kohteeksi. Näistä noin kolmannesta uhattiin väkivallalla.

Uhkailun syistä yksi oli ylitse muiden: monikulttuurisuuteen ja maahanmuuttoasioihin liittyvä journalistinen työ on uhkailun taustalla lähes kahdessa tapauksessa viidestä. Aiheiden kirjo on laaja: susista rokotteisiin, hevosista ravitsemussuosituksiin, ruotsinkielisyydestä saamelaisasioihin – vihaviestejä lähetetään melkein mistä tahansa ärsykkeestä.

Uhkailu on toistaiseksi jäänyt enimmäkseen verbaaliselle tasolle sekä eleiden, ilmeiden ja käyttäytymisen kautta näyttäytyviksi mielenilmauksiksi. Käsiksi on käyty joka kymmenenteen niistä, jotka ovat ylipäänsä kokeneet tulleensa uhatuiksi.

Ongelma on todellinen, vaikka myönteisenä seikkana on todettava, että todella vakavia tapauksia on toistaiseksi ollut vähän – sellaisia, joissa julmimmat uhkaukset olisi pantu toimeen.

Monet vihaviestit edustavat ajattelemattomuutta ja ymmärtämättömyyttä, aikamme kansanvitsausta, jonka mukaan sananvapauden nimissä saa päästää suustaan mitä tahansa: ikään kuin sähköpostin, somen ja erilaisten verkkofoorumien välityksellä voisi laillisesti kiusata ketä tahansa. Vihaviestit ovat epäasiallista käytöstä. Uhkailu taas on rikos, jota ei voi oikeuttaa sananvapauteen vetoamalla.

Journalistin kyselyn vastauksissa on koko joukko hyviä ajatuksia siitä, miten voimme yrittää ehkäistä uhkauksien toimeenpanoa. Työpaikoille pitää luoda selkeät ohjeet ja toimintamallit ongelmatilanteiden varalle, poliisin ja muiden viranomaisten on otettava tosissaan vakavat tapaukset.

Myös Journalistiliitto ja muut ammatilliset yhteisöt voisivat luoda omia tukijärjestelmiä varsinkin freelancereille, joilla ei ole työnantajaa ja työyhteisöä tukena vaikeissa tilanteissa.

Uhkailuun pitäisi puuttua myös politiikan tasolla. On arvioitava, antaako lainsäädäntö riittävästi työkaluja puuttua tiedonvälitystä ja muuta yhteiskunnallista toimintaa häiritseviin uhkauksiin vai riittävätkö uudet tulkinnalliset linjaukset, joita valtakunnansyyttäjänvirasto on STT:n haastatteleman valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen mukaan tekemässä.