Näinkö on?

Olet mielestäsi Suomen ainoa oikea urheilutoimittaja, Vesa Rantanen

Ilta-Sanomien urheilutoimituksen esihenkilö lopetti jääkiekon seuraamisen ja sanoo,
että vain paini on urheilua.

Urheilutoimittajien tehtävä on auttaa suomalaisia fanittamaan urheilijoita ja tsempata urheilijat palkintopallille.

Selostaja Pekka Tiilikaisen ajoista ja valtionjohdon aloitteesta genreen liittyi tunkkainen nationalistinen laahus, ja selostuksissa sitä kuulee edelleenkin. Nyt osataan erottaa suomalaisten sukupolvikokemusten dokumentointi urheilujournalismista.

Haastat aina tilaisuuden tullen riitaa, etenkin Urheilutoimittajien liiton kanssa.

Kyseisen liiton puheenjohtaja höpisee välillä jotakin, ja siihen on otettava kantaa. Hän kirjoitti tammikuussa, että alallamme on 500 ”ytimessä olevaa ammattilaista”. Olemme siis näemmä yliresursoitu ala!

Olet mielestäsi Suomen ainoa oikea urheilutoimittaja. Muut ovat faneja ja entisiä urheiluseurojen puuhastelijoita.

Ennen alalle tultiin urheilu edellä toimittamaan, mutta jo pitkään tänne on tultu journalismi edellä. Urheilutoimittamisen historia ei ole erityisen kunnianhimoinen, mutta sen tulevaisuus on kirkas, kun siirrymme yhteiskunnallisemman journalismin suuntaan.

Jääkiekko on mielestäsi Suomen ainoa oikea urheilulaji. Kaikki muu on trikoissa kekkulointia tai hauskaa kuntoliikuntaa.

Vain paini on urheilua, kaikki muu on liikuntakasvatusta! Olen taustani takia profiloitunut jääkiekkotoimittajaksi, mutta keskityn nyt esihenkilötyöhön ja haluan kehittää urheilujournalismia. Myönnän rehellisesti: olen paljon kiinnostuneempi urheilujournalismista kuin urheilusta.

Urheilu on tärkeää, mutta niin on naisurheilukin.

Ehdottomasti totta! Urheilujournalismissa tasa-arvokysymykset ovat tulevaisuudessa keskiössä: miten saamme naisurheilun urheilujournalismin ytimeen ja miten me alalla käsittelemme yleismaailmallista itseisarvoa eli tasa-arvoa.

Hjallis Harkimon ja Kalervo Kummolan kritisoimisesta on tullut sinulle pakkomielle.

Lehteni on tosiaan käsitellyt Kummolaa tavalla, josta voi tehdä johtopäätöksen jopa pakkomielteisyydestä, mutta nyt olen henkilökohtaisesti ja mediana hyvissä väleissä Kummolan kanssa. Harkimo sen sijaan tarjoaa toistuvilla hämärillä toimillaan pelkästään kritisoitavaa.

Entinen työparisi Tuomas Nyholm siirtyi jääkiekon SM-liigan viestintäjohtajaksi. Itse jatkat toimittajana, kunnes pääset Jääkiekkoliittoon viestintähommiin.

Olen pyhittänyt elämäni journalismille, mutta ymmärrän oikein hyvin Tuomaksen ratkaisun. En usko, että missään organisaatiossa olisi tarjolla työtä, joka voittaisi nykyisen työni.

Haukuit radiossa suomalaisia urheilupomoja lihaviksi. Ihmisen ulkonäön arviointi on tärkeä osa iltapäivälehtien urheilujournalismia.
Se oli Ylen ohjelma eikä sillä ole mitään tekemistä iltapäivälehtien urheilujournalismin kanssa. Lähetyksessä sanomani ”keskivartalolihavat setämiehet” ei ole ulkonäön arvostelua, vaan totuudenmukaista valokuvan sisällön referointia.

NHL-kirjeenvaihtajavuosilta sinuun tarttuivat jääkiekkoilijoiden elkeet. Tarjoat kiekkomiljonäärien tapaan juomakierroksia koko baarille.

Ne elkeet alkoivat jo ennen NHL-aikaani. Olen aina ollut innokas ja höveli tarjoamaan, ja olen ylpeä tästä piirteestäni. Kantava elämänfilosofiani on, että jokainen tarjottu euro tulee joskus tuplana takaisin. Niin ei ole vielä koskaan käynyt.

Vesa Rantanen, 53

  • Ilta-Sanomien urheilutoimituksen esihenkilö vuodesta 2013 alkaen.
  • Sanoman jääkiekkotuotantojen sisältöpäällikkö 2015 – 2017.
  • Urheilusanomien ja Veikkaajan toimituspäällikkö ja esihenkilö 2003 – 2013.
  • Ilta-Sanomissa kesätoimittajana 1995 ja 1996. Veikkaajan jääkiekkotoimittaja ja NHL-kirjeenvaihtaja vuosina 1996 – 2003.
  • Teki jääkiekkosisältöjä Sanoman eri kanaviin vuosina 2008 – 2021 yhdessä toimittaja Tuomas Nyholmin kanssa.
  • Kirjoittanut jääkiekkoaiheisen romaanin Ammattilainen (Revontuli 2001) sekä Raimo Summasen valmennuskirjan Meidän päivä (Teos 2005).
  • Harrastuksina liikunta, ruoka, biljardi, leffat, kirjat ja journalismi kaikissa muodoissaan.
  • Asuu Helsingissä, naimisissa, alle kouluikäinen lapsi.