Kuolleita

Lehtikuva ammattina oli elämäntapa 

Lehtikuvaaja Martti Brandt 17.9.1939 Viipuri – 29.11.2022 Helsinki

Lehtikuvaaja Martti Brandt menehtyi pitkäaikaiseen sairauteen marraskuun lopussa. Hän oli 83-vuotias. 

Brandt oli kahden kuukauden ikäinen jättäessään Viipurin talvisodan puhjettua 30. marraskuuta 1939. Evakkotaipaleen jälkeen perhe asettui ensin pääkaupunkiseudulle ja sitten Helsinkiin, Vallilaan. Brandt suoritti keskikoulun opinahjonaan Helsingin toinen lyseo. Sähköasentajan ammatti ei nuorta miestä kiinnostanut, niinpä hän sanoi itsensä irti sähköasentajaoppilaan paikalta VR:n Pasilan konepajalta. Suunnitelmissa oli hakeutua kesäkuvaajaksi Uuteen Suomeen. Tämä toteutuikin. 

Brandt aloitti Uudessa Suomessa 18-vuotiaana vuonna 1957. Ammatillista koulutusta hänellä ei ollut, mitä nyt oli kotitalon kellarissa kehittänyt kuvia ja lukenut kameraharrastajien Näppäilijä-lehden uutisia.  

Työsuhde Uudessa Suomessa kesti vuoteen 1962. Aikakausilehti Apuun Brandt siirtyi kollega Seppo Saveksen suosituksesta. Lehti lähti tuolloin päätoimittaja Pauli Myllymäen luotsaamana uudistamaan kuvajournalismia. Tämä toi Brandtille mahdollisuuden kehittää valokuvan kautta hänelle ilmaisullisesti tärkeää tavallisen ihmisen näkökulmaa.  

Presidentti Urho Kekkonen kiipesi palmuun, Vietnamin rauhansopimus solmittiin Pariisissa, Neilikkavallankumous Portugalissa johti diktatuurin kaatumiseen. Brandt oli paikalla. 

Työ Avun valokuvaajana mahdollisti myös laajojen reportaasien tekemisen ympäri maailmaa. Ensimmäisenä vuonna 1962 yhdessä toimittaja Tuomo Keon kanssa tehty kolmen kuukauden mittainen reissu Lähi-Itään ja Pohjois-Afrikkaan. Kotimaassa reportaaseja tehtiin paljon: striptease- esitys Lieksan torilla, vankilaelämää Katajanokalla, lapset niin Kainuussa kuin kaupungissa. 

Lehtikuvaajan työ kehitti Brandtista taitavan ja kokeneen kuvaajan. Hänellä oli silmää arjen tapahtumille. Ura Avussa kesti vuoteen 1994 asti. Siitä tuli Brandtille elämäntyö. 

Brandtin työstä syntyi myös yksityisnäyttelyitä, muun muassa Reportaasikuvia Arabimaista, Lapsi ja kaupunki sekä Martti Brandt – lehtikuvia 1957–1994. Hän osallistui myös Taidehallissa pidettyyn Finnseven-ryhmän yhteisnäyttelyyn Maa ponteva Pohjolan äärillä. Brandt julkaisi työstään myös kirjoja: Martti Brandt, Lehtikuvia 1957–1994 ja Tarinoita kuvien takana

Brandt palkittiin urallaan useasti: hän voitti Vuoden lehtikuvakilpailun vuosina 1957 ja 1974 sekä sai Valokuvataiteen valtionpalkinnon vuonna 1979. Patricia Seppälän säätiö palkitsi Martti Brandtin elämäntyöstään kuvajournalismipalkinnolla 2011. 

Martti oli perhekeskeinen. Pojat Mika ja Tom sekä pojantytär Pinja olivat hänelle tärkeitä. Rentoa oloa ja iloa tuottivat yhteiset ajat Päijänteen rannoilla ja Kolin maisemissa. Ystävät muistavat Martin sydämellisenä, lämpimänä persoonana. Hänellä oli taito olla läsnä, kuunnella. 

Brandt määritteli lehtikuvaajan työtä tavaksi elää: 

”On olemassa kolmio, jonka ensimmäinen kulma on tietokone. Toinen kulma on sydän, joka on ihmisen puolella. Kolmas kulma on silmä, joka on kameran suljin.”