Ukrainalainen Dmytro Horjevoy, 30, on ortodoksiseen uskontoon erikoistunut freelancetoimittaja, joka ryhtyi fikseriksi Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa.
Lvivissä Länsi-Ukrainassa asuva Horjevoy oli aiemmin rekisteröitynyt kansainväliselle Storyhunter-alustalle, jonka kautta välitetään keikkoja englantia osaaville freelancereille.
helmikuuta, viisi päivää ennen sodan alkua, Horjevoy huomasi ilmoituksen, jossa toimittaja etsi itselleen fikseriä. Ensisijaisena kriteerinä oli englannin kielen taito. Horjevoy ei vielä tiennyt, mikä on fikseri, mutta hän otti asiasta selvää.
Ytimekkäästi määriteltynä fikseri auttaa ulkomaista toimittajaa löytämään haastateltavia ja toimii tälle tulkkina.
Monet muutkin englantia puhuvat ukrainalaiset ovat ryhtyneet Ukrainan sodan aikana fiksereiksi. Kaikilla ei ole kokemusta journalismista.
Fikserin työ kiehtoo monipuolisuutensa vuoksi, ja siitä maksetaan mukavasti. Hyväpalkkaisia töitä ei ole liikaa tarjolla maassa, jonka talous on sodan vuoksi rapakunnossa.
Sodan syttyminen oli Horjevoylle järkytys. Hän vei vaimonsa ja tyttärensä Puolaan turvaan. Heidän kodissaan majoittui sukulaisia Kiovan alueen kylistä, jotka Venäjä miehitti sodan alussa.
”Fikserin työ sopi minulle hyvin tässä maailmantilanteessa. Se oli minulle pelastus.”
Suurin osa Horjevoyn asiakkaista on yhdysvaltalaisia ja brittitoimittajia. Suomalaisten toimittajien kanssa hän ei ole vielä työskennellyt.
Horjevoyn mukaan toimittajat ovat teettäneet hektisiä työpäiviä aamuvarhaisesta puoleenyöhön. Hänen vastuullaan on ollut muun muassa haastattelujen sopiminen, kääntäminen, autolla ajaminen ja uutispäivitysten laatiminen.
”On kiinnostavaa käydä eri kaupungeissa, etsiä haastateltavia ja tietoa toisille toimittajille.”
Horjevoy on kotoisin Hersonin kaupungista Etelä-Ukrainasta. Hän on asunut myös Kiovassa ja Lvivissä. Ennen sotaa Horjevoy oli vieraillut vain pari kertaa Harkovassa ja Odessassa.
Horjevoy työskenteli Kiovan seudulla sen jälkeen, kun Ukraina oli vapauttanut kyliä Venäjän hallinnasta. Eräs tarina ButŠasta on jäänyt hänen mieleensä.
Horjevoy järjesti toimittajalle haastatteluun naisen, joka oli yrittänyt löytää aviomiestään kylästä paljastuneiden ruumiiden joukosta.
”Nainen otti dna-testin pojastaan löytääkseen puolisonsa. Sen perusteella miestä ei löytynyt joukkohaudasta. Äiti ja poika toivovat, että mies olisi vielä elossa, ehkä Venäjän vankina.”
Miehen kohtalo ei ole selvinnyt vieläkään.
Ukrainalaisten fiksereiden päiväpalkat ovat 100 – 400 euroa – myös Horjevoyn. Tavallisesti hän saa 400 euroa, mutta palkkasumma riippuu työajan pituudesta sekä työtehtävien määrästä ja laadusta.
Lisäksi toimittajat maksavat Horjevoyn ruoan, majoituksen ja bensakulut – eli täyden ylläpidon.
”Palkan suuruus riippuu monesta tekijästä, kuten siitä, missä työskennellään. Rintamalla työskentely on vaarallisuutensa vuoksi kalliimpaa kuin muualla. Etulinjassa työskentelystä monet saattavat pyytää 300 – 600 euroa päivässä.”
Fiksereiden palkkapyyntöön vaikuttaa myös se, mistä maasta toimittaja on ja edustaako hän suurta mediayhtiötä vai ei. Freelancereille Horjevoy on valmis antamaan alennusta.
Välillä paikalliset aiheuttavat haasteita journalistiselle työlle. Horjevoy kertoo, että sodan aikana monet tavalliset ukrainalaiset ovat olleet epäluuloisia ulkomaalaisia kohtaan.
”Vihaan sitä, että ukrainalaiset eivät ymmärrä journalistisen työn tärkeyttä. Ilman journalismia Ukraina ei saisi esimerkiksi kansainvälistä tukea muilta mailta.”
Horjevoyn mukaan Ukrainan valtion edustajat ja viranomaiset päättävät tapauskohtaisesti, suostuvatko haastatteluihin. Jos tiedotusväline on tunnettu ja arvostettu, haastattelu onnistuu. Tuntemattoman välineen edustaja puolestaan jää usein ilman vastausta.
Horjevoy on toiminut fikserinä eritoten yhdysvaltalaiselle Newsylle, joka julkaisee uutisvideoita netissä, mobiilissa ja televisiossa. Hän on tehnyt töitä myös muun muassa Iran Internationalille, joka on persiankielinen televisioasema. Sen pääkonttori on Lontoossa, ja uutiset on suunnattu iranilaisille katsojille.
”Iran International keskittyi kentältä raportoimiseen. Heillä saattoi olla kahdeksan live-lähetystä päivässä. Siinä oli aika kiire etsiä kiinnostavia haastateltavia.”
Horjevoy kokee työskennelleensä fikserinä suhteellisen turvallisissa paikoissa, ei rintamalinjan tuntumassa. Mutta jos toimittaja sinne haluaisi, Horjevoy olisi valmis lähtöön.
”Rehellisesti sanoen en juurikaan välitä omasta turvallisuudestani. Monet ystäväni taistelevat parhaillaan rintamalla.”
Ennen sotaa Horjevoy ei ollut juurikaan ajatellut kuolemaa. Nyt hän elää päivän kerrallaan
– kaikki pitkän tähtäimen suunnitelmat ovat jäissä sodan vuoksi. Horjevoy sanoo, että hänestä on tullut fatalisti, niin kuin monista ukrainalaisista.
”Jos kuolen, niin kuolen. Sota on kodeissamme, ja jokainen ukrainalainen on kokenut menetyksiä.”
Lisää asiaa kriisialueilla toimivien fiksereiden työoloista ja -ehdoista.
Dmytro Horjevoy
- Ortodoksiseen uskontoon erikoistunut freelancetoimittaja. Julkaissut ortodoksiseen uskontoon, kirkkohistoriaan ja politiikkaan liittyviä artikkeleita.
- Työskennellyt muun muassa yhdysvaltalaiselle Radio Free Europe / Radio Liberty -radiokanavalle, Current Time -televisiolle ja Belsat TV:lle, joka on puolalainen ilmainen Valko-Venäjälle suunnattu satelliittikanava. Paikallispolitiikassa edustajan assistenttina vuosina 2016 – 2019.
- Toiminut ortodoksisen ja katolisen uskonnon asiantuntijana ja kommentaattorina.
- Opiskeli uskonto- ja kirkkohistoriaa valtiollisen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa.
Uusimmassa lehdessä
- Paikallismedia kytkee ihmiset yhteisöönsä. Helsingistä Alajärvelle muuttanut Jukka Vuorio huomasi tarttuvansa pikkukunnan uutisiin sitä painokkaammin, mitä synkemmältä maailma muussa mediassa näyttää.
- Yleisön luottamus täytyy ansaita yhä uudelleen
- Journalistin ohjeiden uudistusehdotukseen paljon kommentteja – ”On jätettävä tilaa myös journalismin houkuttelevuudelle”
- Palkaton sairauspäivä huolettaa – liitto ei hyväksy ehdotusta, jos sitä esitetään neuvotteluissa
