Journalistissa 8/22 oli ansiokas artikkeli otsikolla ”Miksi edelleen saa sanoa mitä tahansa? Striimausjättien suomenkielisissä sisällöissä on tuhti määrä disinformaatioita”. Teemasta kannattaisi jatkaa, sillä niin kuin venäläinen toimittaja Maksim Trudoljubov heti viime maaliskuun alussa kirjoitti, Venäjällä pitkään luotu vaihtoehtoinen todellisuus Ukrainasta johti sotaan.
Trudoljubov on Latviaan Krimin valtauksen jälkeen siirtyneen verkkolehti Meduza.io:n avaintoimijoita.
Venäjällä alkoi sananvapauden rajoittaminen heti Vladimir Putinin tultua valtaan, kun mediayhtiö Most siirrettiin kesällä 2000 aina Kremlille uskollisen maakaasujätti Gazpromin haltuun. Anna Politkovskaja murhattiin 2006.
Irvokasta on, miten kotimaassa häikäilemättä sananvapautta rajoittanut Venäjä onnistui samaan aikaan avaamaan valeuutisten valtaväylän sananvapauden nimiin vannovaan länteen. Tämä erikoisoperaatio onnistui niin hyvin, että tarvitaan selvitys, miksi Suomessa on suvaittu myös Suomea koskevan vaihtoehtoisen todellisuuden luomista toistelemalla Venäjän valevirtaa ilman, että olisi tehty selväksi, mistä on kyse.
Huippuesimerkki löytyy raportista Govorit Moskova – Moskova puhuu: Venäjän strategisen viestinnän erityispiirteet. Se on julkaistu valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa numerolla 2020:16.
Siinä ei edes käsitelty Venäjän Suomea koskevaa vääristelyä mutta sentään viitattiin siihen, miten luotetulle valtiolliselle medialle, erityisesti Venäjän television Ykköskanavalle ja Rossijalle, on annettu laaja vapaus propagandistiseen toimintaan, mukaan lukien tiedon vääristäminen tai ”faktojen” keksiminen Ukrainasta, ilman ennakkolupaa ja koordinointia.
Kun tällä hetkellä Venäjältä tuotavaa bitumia kutsutaan mediassa veribitumiksi, eikö olisi aika ruveta nimittämään Venäjältä tullutta valevirtaa verivaleiksi, sillä niin kuin Trudoljubov linjaa, vaihtoehtoisen todellisuuden luominen johti sotaan.
Osa Venäjällä järkensä säilyttäneestä väestön osasta on aivan perustellusti sitä mieltä, että osavastuu sodan uhreista on myös lännellä, joka suostui yhteistyöhön Venäjän hallinnon kanssa. Tämä yhteistyö oli taloudellista mutta siihen sisältyi myös ”faktojen” keksimisen sietäminen.
Uusimmassa lehdessä
- Työelämäprofessori Laura Saarikoski haluaa opettaa kannattavan journalismin tekemistä. Opiskelijoita kiinnostaisi enemmän se, miten jaksaa työelämää.
- Luottamushenkilön on oltava diplomaatti, sanoo A-lehtien Elisa Miinin
- Haastattelun ja taustakeskustelun raja on selvä vain periaatteena