Liitto

Tasa-arvoon tähtäävä perhevapaiden uudistaminen on jumissa media-alalla

Suomi uudisti perhevapaat elokuussa, mutta media-alalla niiden uudistaminen on jumissa.

Laki määrää vanhempainvapaiden pituuden, mutta ei sitä, saako niiden ajalta palkkaa. Palkasta sovitaan työehtosopimuksissa. Journalistiliitto ja työnantajaliitot eivät ole Yleä lukuun ottamatta päässeet sopuun työehtosopimusten päivittämisestä lakiuudistuksen mukaisiksi.

Työnantajapuoli pelkää uudistuksen lisäävän kustannuksia. Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen pitää näkemystä outona.

”Työnantajapuoli oli mukana perhevapaauudistuksen valmistelussa ja siitä vallitsi etukäteen laaja yhteiskunnallinen yksimielisyys”, Savolainen sanoo.

Savolaista huolettaa, että epäsopu tes-kirjauksista vesittää uudistuksen tavoitteet. Perhevapaauudistuksen tarkoitus oli jakaa vanhempainvapaat nykyistä tasa-arvoisemmin. Savolaisen mielestä parasta olisi, että työehtosopimuksissa olisi molemmille vanhemmille oma, yhteensä entistä pidempi palkallinen vapaapätkä.

”Niin kauan kuin tessit ovat vanhan lain mukaiset, isät eivät motivoidu käyttämään sen enempää vapaita kuin ennenkään, vaikka heillä olisi siihen nyt lain mukaan oikeus. Vapaiden palkallisuus ratkaisee, kuka niitä pitää”, Savolainen sanoo.


Iida Rissanen-Vatjan, 29, ja Ossi Savolaisen, 31, perheisiin syntyy lapsi perhevapaauudistuksen voimaantulon jälkeen. Molemmat pitävät perhevapaiden tasa-arvoistumista hyvänä.

”Kannustimien vapaisiin soisi olevan myös työehtosopimuksissa molemmille vanhemmille samat”, Rissanen-Vatja sanoo. Hän työskentelee Alasatakunta-lehden taittavana toimittajana.

”Raha on hyvä motivaattori. Toivon seuraavan askeleen olevan, että myös isät saavat enemmän palkallista vapaata”, Savolainen sanoo. Hän työskentelee Savon Sanomien Ylä-Savon aluetoimittajana.

Rissanen-Vatja odottaa toista lastaan, jonka laskettu aika on 14. syyskuuta. Hänen perheelleen perhevapaauudistuksen tärkein asia on lisääntynyt joustavuus vapaiden käytössä.

Rissanen-Vatja haluaa imettää pitkään. Se onnistuu kätevimmin, kun hän käyttää osan miehensä vanhempainrahakiintiöstä. Nyt kun vahempainvapaita voi käyttää useassa jaksossa, Rissanen-Vatja aikoo palata töihin, kun opettajamiehen pitkä kesäloma alkaa. Lomansa jälkeen mies jatkaa perhevapaalla.

”Näin pystymme yhteensä olemaan lasten kanssa mahdollisimman pitkään kotona”, Rissanen-Vatja sanoo.

Ossi Savolaisen perhe odottaa vauvaa, jonka laskettu aika on 22. syyskuuta. Savolainen aikoo olla kotona kolme viikkoa lapsen syntymän jälkeen yhtä aikaa vaimonsa kanssa. Silloin hän käyttää myös nykyisen tessin mukaisen palkallisen isäviikkonsa.

”Meille syntyy esikoinen, joten tärkeintä on olla mahdollisimman paljon kotona.”

Savolaisen vaimon suunnitelmissa on palata töihin syksyllä 2023, jolloin Savolainen aikoo pitää lisää vanhempainvapaata. Myös Savolaisen puoliso on opettaja. Savolainen luovuttaa hänelle vanhempainrahakiintiöstään muutaman päivän vapaata, jotta vanhempainvapaasta tulee kokonaisen lukukauden mittainen.


Työnanatajia edustavan Medialiiton työmarkkina-asiantuntija Minna Elo sanoo Medialiiton kannattavan perhevapaauudistusta. Se ei kuitenkaan saa maksaa lisää.

”Alalla ei mene niin hyvin, että voisimme lähteä nostamaan kustannuksia lisäämällä palkallisten päivien määrää”, Elo sanoo.

Medialiitto ei kuitenkaan ole Elon mukaan laskenut, kuinka paljon uudistus maksaisi tai lisäisikö se kuluja lainkaan.

”Olemme ajatelleet kustannustasoa vain siitä näkökulmasta, että palkallisten vapaiden kokonaislukumäärä ei työehtosopimuksessa kasva.”

Medialiiton näkemykseen ei vaikuta se, että Kela maksaa pääosan perhevapaiden kustannuksista.


Minna Elon mukaan Medialiitto esitti keväällä lehdistön työehtosopimukseen mallia, jossa palkalliset äidin kolme kuukautta ja isän kuusi päivää olisi muutettu palkallisiksi 40 päivän raskausvapaaksi ja 21 päivän vanhempainvapaapäiväksi kummallekin vanhemmalle.

Medialiiton mielestä malli olisi perhevapaauudistuksen hengen mukainen, koska palkallisia vanhempainvapaita tulisi saman verran kummallekin vanhemmalle.

Elon mukaan laskelmassa entiset vapaat on jaettu uudella tavalla. Mallin pohjana on kuukauden keskimääräinen arkipäivien määrä.

Journalistiliiton mielestä Medialiiton ehdottama malli olisi huonontanut palkallisia perhevapaita.

”Jos naisvaltaisella alalla siirretään synnyttävältä vanhemmalta iso määrä palkallisia perhevapaapäiviä toiselle vanhemmalle, palkallisten perhevapaiden kokonaismäärä vähenee. Silloin uudistus ei ole kustannusneutraali, vaan työnantajan perhevapaakustannukset laskevat”, Petri Savolainen sanoo.

Lopulta tessiin kirjattiin vain, että siihen tehdään perhevapaauudistuksesta johtuvat välttämättömät tekniset ja terminologiset muutokset elokuun alusta lukien. Minna Elon mukaan liitot eivät vielä ole yksimielisiä edes termeistä.

Journalistiliitto ja Medialiitto neuvottelevat myös kustannustoimittajien työehtosopimuksesta. Perhevapaiden osalta liitot päätyivät samaan kuin lehdistössä eli jatkamaan keskustelua termien muuttamisesta.


Termit ovat tärkeitä. Perhevapaauudistuksen tavoite on huomioida erilaiset perhemuodot nykyistä paremmin. Vanhempien sukupuoleen liittyvät termit, kuten äitiys- ja isyysraha, jäävät uudistuksessa historiaan. Tilalle tulevat raskausraha ja vanhempainraha.

Elon mukaan Medialiiton ehdottama 40 + 21 + 21 -malli olisi kohdellut vanhempia tasa-arvoisesti riippumatta vanhempien sukupuolesta tai siitä, onko kyseessä biologinen vai adoptiovanhempi.

Nyt, kun liitot eivät päässeet sopuun palkallisten vapaiden jakamisesta uudella tavalla, Medialiitto haluaisi Elon mukaan pysyä nykymallissa.

Nykyisessä tessissä mainitaan äitiysvapaa ja isyysvapaa. Perhevapaauudistuksen myötä isyysvapaa muuttuu laissa vanhempainvapaaksi.

Elon mukaan vanhempainvapaaseen oikeutettu henkilöpiiri on eri kuin se, jolle on aiemmin maksettu kuudelta päivältä isyysvapaan palkka. Nyt työnantaja pohtii, kenelle se jatkossa maksaa vanhempainvapaalta palkkaa esimerkiksi silloin, jos molemmat vanhemmat ovat samaa sukupuolta.

On riski, että kahden äidin perheessä toinen äideistä ei saisi palkallista vapaata, koska se on suunnattu nimenomaan ”isille”.

Miksi Medialiitolle olisi sopinut sukupuolineutraali laskentamalli mutta ei sovi sukupuolineutraali terminologia?

”Emme ole lyöneet kantaamme lukkoon, asia on vielä kesken”, Elo sanoo.

Miten Medialiiton jäsenyritykset pystyvät ratkomaan perhevapaisiin liittyviä kysymyksiä tessien päivittämiseen saakka?

”Olemme ohjeistaneet jäseniä jatkamaan palkanmaksua toistaiseksi vanhoilla periaatteilla”, Elo sanoo.


MTV:n sisällöntekijöiden työehtosopimuksessa erilaisiin perhemuotoihin liittyvä haaste on, että siinä ei mainita adoptiovanhemman oikeutta palkalliseen perhevapaaseen. Journalistiliiton muiden sopimusalojen työehtosopimuksissa se mainitaan.  

Journalistiliitto haluaa, että adoptiovanhemman oikeus perhevapaaseen lisätään sopimukseen, Petri Savolainen sanoo. 

Kun työehtosopimus solmittiin viime keväänä, Journalistiliitto ja työnantajaliitto Palta asettivat työryhmän selvittämään perhevapaauudistuksen vaikutuksia sopimukseen. Työryhmätyön tavoitteeksi kirjattiin, että kustannukset eivät nouse ja palkallisten vapaapäivien kokonaislukumäärä pysyy uudistamista edeltävällä tasolla.     

Savolaisen mielestä adoptiovanhempien oikeus palkalliseen perhevapaaseen voitaisiin lisätä sopimukseen ilman, että kustannukset muuttuvat.   

 “Jos adoptiovanhempia on ollut, käytännössä he ovat jo nyt todennäköisesti saaneet palkallista perhevapaata työntekijöiden tasa-arvoisen kohtelun nimissä. Näin kirjaus ei muuttaisi kustannuksia.”  

Työryhmien työ on edelleen käynnissä. Paltan työmarkkinajohtaja Minna Ääri kertoi Journalistille sähköpostitse, että Palta ei kommentoi kesken olevaa työtä.   

Uusi laki, vanha tes

  • Jatkossa synnyttävä vanhempi saa lain mukaan päivärahaa 40 raskausrahapäivältä ja kumpikin vanhempi 160 vanhempainrahapäivän kiintiön. Lehdistön työehtosopimus takaa tällä hetkellä äidille kolme kuukautta palkallista äitiysvapaata ja isälle kuusi päivää palkallista isyysvapaata.