Reena Linna haluaa tuottaa oppimateriaaleja, joista kaikki lapset voivat löytää itsensä

Reena Linna, 42, muistaa edelleen oman aapisensa, Aapiskukon. Hän muistaa kirjan eläin- ja ihmishahmot, niiden nimet sekä ympäristön, jossa ne seikkailivat. Aapinen oli Linnalle tärkeä kirja. Mutta yhtään hänen näköistään lasta siinä ei ollut.

”En silloin osannut sitä edes odottaa. Ei minun näköisiäni ihmisiä ollut missään.”

Reenan kotkalaiset vanhemmat Mikkolat adoptoivat hänet kolmen kuukauden iässä Intiasta. Myöhemmin perheeseen liittyi vielä kaksi Intiassa syntynyttä lasta.

Lapsena Reenasta tuntui, että Kotkassa oli ainoastaan neljä tummaihoista ihmistä: hän, hänen kaksi veljeään sekä koripallojoukkueen jenkkipelaaja.

”Kaikki tiesivät hänet – ja meidän perheen lapset”, Linna kertoo.

”Minun maailmani oli sellainen, että olin erilainen kaikkien muiden keskellä.”

---

Enää maailma ei ole 1980-luvun Kotka. Sen pitää Linnan mielestä näkyä myös oppimateriaaleissa. Jokaisen lapsen pitäisi löytää niistä itsensä ja oma arkensa, ainakin jollain tapaa. Aapinen ei esimerkiksi opeta vain lukemaan, vaan myös ymmärtämään maailmaa ja sen moninaisuutta.

”Ekaluokkalaiset rakastuvat ja samastuvat kirjojen hahmoihin. He uskovat niihin kuin joulupukkiin.”

Reena Linna aloitti vuoden alussa alakoulun oppimateriaalien liiketoimintapäällikkönä Editalla. Alakoulu on Editalle uusi alue, ja kevään ajan Linna oli tiiminsä ainut työntekijä. Nyt siinä on aloittanut myös tuottaja ja graafinen suunnittelija.

Tehtävästään Linna kertoo olevansa ”liekeissä”. Hän saa tiiminsä kanssa aloittaa materiaalien tekemisen ilman painolastia siitä, miten ”asiat on aina tehty”.

”Ei tarvitse tehdä, kuten kilpailijat tekevät.”

Alakoulun suurimpia oppimateriaalien kustantajia ovat Sanoma Pro, Otava ja Edukustannus. Kilpailu on Linnan mukaan kovaa. Vanhoilla tutuilla kustantajilla on vankka asema kouluissa.

”Alan kehityksen kannalta terve kilpailu on hyvä asia”, Linna sanoo.

Kilpailutilanteen takia Linna ei tahdo vielä kertoa, koska Editan ensimmäisten alakoulun materiaalien on määrä ilmestyä. Perusopetuksen opetussuunnitelma uusitaan kerran noin kymmenessä vuodessa. Opetushallitus julkaisi uuden opetussuunnitelman perusteet viimeksi vuonna 2014. Toisin sanoen seuraavaa opetussuunnitelmaa aletaan valmistella pian, ellei niin ole jo tehty, Linna arvioi.

”Oppimateriaalien konseptointi, suunnittelu ja valmistelu vievät paljon aikaa. Ei niitä vuodessa tehdä.”

---

Linnan ensimmäinen urahaave oli lastenlääkäri. Se kumpusi vanhempien työstä perhekotia pitävinä yrittäjinä. Perheen talossa asui isän, äidin sekä Intiasta ja Suomesta adoptoitujen sisarusten lisäksi sijoitettuja ja huostaanotettuja lapsia.

Aamulla Linna saattoi herätä siihen, että omaan huoneeseen oli ilmestynyt yön aikana nukkumaan toinen tyttö. Leikkikaverit vaihtuivat joskus nopeasti.

Linnan lapsuus oli rakastava ja turvallinen, mutta vanhempien työn kautta hän oppi, että joidenkin lasten taustat ovat hyvinkin rankkoja. Aikuisena Linna työskenteli itsekin perhekodissa ohjaajana.

”Olen saanut koko elämäni kestävän opetus- ja kasvatusalan koulutuksen.”

Lukion jälkeen Linna ei hakenut lääketieteelliseen vaan Helsingin yliopiston luokanopettajakoulutukseen. Kun hän aloitti työt koulussa, tummaihoisia opettajia ei juuri ollut. Linna oli jälleen se erilainen.

”Kerran kuulin rehtorilta yhden vanhemman ottaneen yhteyttä nähtyään minut käytävällä. Hän kertoi haluavansa lapselleen mieluummin opettajan, joka osaa suomen kieltä kunnolla.”

Linna piti tilannetta huvittavana. Hän puhuu Kotkan murretta.

”Olen kokenut paljon hassuja hetkiä, mutta myös ennakkoluuloja, kiusaamista ja pelottavaakin suvaitsemattomuutta.”

Maailma ei ole 1980-luvun Kotka. Sen pitää näkyä myös oppimateriaaleissa.

Koulussa Linna halusi olla esimerkki siitä, että kaikenlaisista ja kaikennäköisistä ihmisistä saattoi tulla mitä vain. Mikään tie ei ole suljettu vain oman kulttuuri- tai perhetaustan takia.

Kolmentoista opettajavuoden jälkeen Linna huomasi, ettei voinut enää tehdä työtä kuten olisi halunnut. Aikaa meni liian paljon kaikkeen muuhun kuin opettamisen ja kasvattamiseen.

Linnasta tuli Sanoman oppimateriaalien kustannustoimittaja.

”Kustannusala antoi mahdollisuuden vaikuttaa laajemmin kuin vain omiin oppilaisiin. Materiaalien kautta voin jakaa pedagogisia ajatuksiani laajemmin ja saan tehdä sitä, mistä innostun.”

Linnan unelmien oppimateriaalissa huomioidaan oppilaiden erilaiset taustat, temperamentit ja kyvyt. Jokainen oppilas saa itselleen sopivia haasteita, ja jokainen opettaja tukea siihen, miten huomioida lasten erilaiset lähtökohdat.

Opetuksen eriyttäminen on monen opettajan mielestä haastavaa, Linna sanoo. Hän kokee saaneensa omasta perhetaustastaan paljon näkemystä siihen, ettei eriyttäminen tarkoita vain vähän helpompia tai vähän vaikeampia koulutehtäviä. Se on myös esimerkiksi oppilaiden erilaisten elämäntilanteiden huomioimista.

”Toiset lukevat ekaluokalla harrypottereita ja heille on tarinoitu paljon. Toisten perheessä lapset ovat kenties joutuneet huolehtimaan omista vanhemmistaan tai sisaruksistaan.”

Koulujen oppilasaines on nykyään valtavan moninaista. Siksi kouluvierailut ja opetuksen seuraaminen ovat kustannustoimittajien työlle tärkeitä, Linna korostaa.

”Koulumaailma muuttuu nopeasti. Siellä tapahtuu paljon sekä digitalisaatioon että kulttuuriin liittyvää muutosta. Ja sen tilanteen näkee vasta, kun menee kouluun katsomaan.”