Liitto

Hanne Aho: Työ lehdissä on entistä vaativampaa, mutta palkoissa se ei näy

Sanoma- ja aikakauslehdissä sekä uutistoimistoissa työskentelevien työehdot määrittää sopimus, jonka perusteet ovat vuosikymmenten takaa. Siksi lehdistön työehtosopimus on Journalistiliiton mukaan päivittämisen tarpeessa.


”Journalistien työ on muuttunut paljon, eikä se juuri näy työehtosopimuksessa. Se on luotu aikana, jolloin työvoimaa käytettiin eri tavalla kuin nykyisin”, puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Aiemmin esimerkiksi määräaikaisia työntekijöitä oli paljon vähemmän ja määräaikaisuudet olivat lyhyempiä. Lehdet eivät olleet jatkuvasti päivittyviä digitaalisia tuotteita.


”Työn vaativuuden pitää näkyä palkassa. Kun työehtosopimus on ajan tasalla suhteessa työn sisältöön, sen perusteella on helpompi perustella, miksi palkan pitäisi olla jollain tietyllä tasolla.”


Journalistiliitto ja Medialiitto ovat sopineet, että lehdistön palkkausjärjestelmän mukaista tehtävän vaativuuden arviointia täsmennetään vastaamaan toimituksissa nykyisin tehtävää työtä. Asiasta päätettiin kesäkuussa päättyneissä tes-neuvotteluissa. Sitä edistetään sopimuskauden aikana työryhmässä.


Palkkausjärjestelmä uusittiin vuonna 2003. Palkkaryhmien perusteista päätettiin toisin sanoen 1990-luvun lopun toimitusarjen kokemusten pohjalta.

”Silloin maakunnissa oli paljon valtavia toimituksia, eikä tehtäviä vaihdeltu samalla tavalla kuin tänään. Ei ollut työkiertoa, eivätkä kaikki tehneet kaikkea”, Journalistiliiton juristi Tytti Oras sanoo.

Nyt tehtävät ovat moninaistuneet ja moni rivitoimittaja saattaa tehdä päivittäin deskivuorossa julkaisupäätöksiä.

”Julkaisuvastuu on valunut alaspäin, mutta se on saattanut jäädä huomaamatta tehtävän vaativuutta arvioitaessa”, Oras sanoo.

Palkkausjärjestelmän päivittäminen ei sinänsä ole uusi asia. Siihen on pyritty pitkään.

Oras korostaa, että tehtävän vaativuuteen perustuva malli on edelleen hyvä tapa sopia palkoista.

Palkkaryhmien tehtävänkuvauksissa on kuitenkin päivitettävää.


Oras löytää viilattavaa myös työehtosopimuksen muista sanamuodoista. Nyt käydyissä neuvotteluissa sopimuksesta siivottiin ”lehtimiestapa” ja ”luottamusmies” ja poistettiin vanhentuneita määräyksiä. Jäljellä on kuitenkin vielä esimerkiksi kankeaa kieltä sivutoimiin liittyen sekä toimituksista jo kadonneita ammattiryhmiä kuten ”uutisten lähettäjät”.


Kielen korjaaminen aikaa vastaavaksi on Oraksen mukaan yhtä tärkeää kuin sisällön.

”Ei ole kenenkään etu, että sopimukset ovat epäselviä.”

Lehdistön uusi tes korottaa palkkoja syyskuussa 1,6 prosenttia ja vuorolisiä 1,9 prosenttia. Joulukuussa työpaikoilla jaetaan 0,4 prosentin paikallinen erä.

Tes on voimassa 22 kuukautta. Sopimuksen toisen vuoden palkankorotuksista päätetään alkuvuodesta 2023.