Koronapandemia iski keväällä 2020. Se vähensi kaupassakäyntiä ja sanomalehtien irtonumeromyyntiä, mutta sarjakuvalehtien myynti lisääntyi.
Jakelu- ja markkinointiyhtiö Lehtipisteen kaupallinen johtaja Ville Melkko kertoo, että sarjakuvalehtien myyntimäärät ovat kasvaneet heti pandemian alkamisesta lähtien.
”Sarjakuvat ovat olleet voittajia”, Melkko sanoo.
Melkko arvioi, että sarjakuvalehtien kasvaneen suosion taustalla oli lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien vähentyminen korona-aikana ja vanhempien huoli lasten liiallisesta tietokoneen ja mobiililaitteiden käytöstä.
”Sarjakuvalehdet ovat myös edullisia, mikä madaltaa ostopäätöksiä tekevien vanhempien ja isovanhempien hankintakynnystä.”
Sarjakuvalehtinimikkeiden määrä on Melkon mukaan ollut laskussa, kuten aikakauslehtien nimikemäärä muutenkin.
Suomessa ilmestyy kolmisenkymmentä sarjakuvalehteä. Niistä suurinta osaa julkaisee Story House Egmont, joka on Sanoma Median ja tanskalaisen Egmontin puoliksi omistama yritys.
”Odotukset markkinoilla ylittyivät, mutta nähtäväksi jää, onko tässä sarjakuvalehtien uuden nousun alku, ja miten lukemiselle jää aikaa pandemian jälkeen”, sanoo Egmontin julkaisujohtaja Jukka Torvinen.
”Kaksi vuotta on ollut hyvää aikaa. Nimikkeiden määrä on myös meillä pienentynyt, mutta vanhat suosikit pitävät yhä pintansa. Uusia sarjoja on hankala saada läpi.”
”Tex Willer on meidän Aku Ankkamme”, Torvinen sanoo.
Egmontilla on on seitsemän erilaista Tex-nimikettä, joista Torvisen mukaan vuosi sitten lanseerattu Nuori Tex Willer -lehti on ollut menestys. Torvinen ei kerro lehtien myyntimääriä, mutta ne ovat kannattavuudestaan huolimatta murto-osa huippuajoista.
Egmont hallitsee yksin Ruotsin sarjakuvalehtimarkkinoita, joiden nimikemäärä on likimain sama kuin Suomessa.
Lapsista 90 prosenttia lukee lehteä mieluiten paperilta.
Aki Hyyppä, Aku Ankan päätoimittaja
Aku Ankka on lukijamäärältään ylivoimaisesti suurin viikoittain ilmestyvä aikakauslehti, kun otetaan huomioon myös alle 16-vuotiaat lukijat. Levikiltään se on ollut 1950-luvulta lähtien ylivoimaisesti suurin sarjakuvalehti.
”Lapsista 90 prosenttia lukee tutkimusten mukaan lehteä mieluiten paperilta,” kertoo Aku Ankan päätoimittaja Aki Hyyppä.
Digitaalisen Aku Ankan tilaajia on alle 10 000, mutta lehden someseuraajien määrä on maan suurimpia ja sillä on Facebookissa 142 tuhatta sivutykkääjää.
Aku Ankan pienemmät sisarlehdet Aku Ankka Klassikko, Aku Ankan Taskukirjat ja Aku Ankka Juniori ovat nekin levikeiltään moninkertaisia lehtien pääjoukon kärjessä olevaan Tex Willeriin verrattuna.
Aikakausmedia teetti viime vuonna tutkimuksen aikakauslehtien lukemiseen liittyvistä tottumuksista ja tunteista. Painettu lehti nousi arvostuksissa etusijalle, kun ihmisellä oli tarvetta omaan aikaan ja halua rentoutua tai syventyä, kun taas viihtymisessä ja ajankulussa digimedia oli ykkönen.
”Digitaalisesta murroksesta huolimatta brändit ovat tuttuja ja lukijat ovat tyytyväisiä aikakauslehtien sisältöihin, mutta tuottopuoli on jatkuvasti suuri ongelma. Mainosmarkkinoita hävitään joka vuosi. Paperin saatavuus tulee sitten uutena ongelmana”, sanoo Aikakausmedian toimitusjohtaja Mikko Hoikka.
Hoikan mukaan aikakauslehdet tuovat vaihtelua vapaa-aikaan, kun digitaalisuus väsyttää. Tai kuten Aku Ankan päätoimittaja Aki Hyyppä kiteyttää: ”Paperilehden lukeminen on aktiivista rauhoittumista.”
Hoikan mukaan Suomeen on syntymässä aikakauslehdille sopivia digimuotoja, esimerkkinä Suomen Kuvalehden hybridiratkaisut. Sarjakuvissa ei sellaisesta ole merkkejä, toisin kuin vaikkapa Aasiassa, jossa digitaaliset sarjakuvalehdet ovat erittäin suosittuja.
Tutkimusyhtiö Fortune Business Insights arvioi tuoreessa raportissaan sarjakuvamarkkinoiden arvon nousevan tästä vuodesta 40 prosenttia vuoteen 2028 mennessä. Kasvun vauhdittajiksi yhtiö sanoo pandemian ohella digitaalisuuden ja kasvavan huolen lasten ja nuorten lukemisesta.
Paperille painettu sarjakuvalehti kestää digikumousta paremmin kuin on pelätty, koska tarinat rakentuvat visuaalisesti ruutua suuremmille kokonaisuuksille, sivun tai aukeaman varaan.
Päivittäisen lehden strippien lukeminen ruutu ruudulta sujuu helposti myös puhelimella.
Aku Ankan menestys piti pystyssä muitakin lehtiä
Sarjakuvalehdet syntyivät Yhdysvalloissa 1930-luvulla – aluksi sanomalehtisarjakuvien koosteina. Ensimmäinen suomalainen sarjakuvalehti, nimeltään yksinkertaisesti Sarjakuvalehti, ilmestyi vuonna 1949.
Lehtien suosio kasvoi vuonna 1951, kun Disneyn sarjakuvat napannut Sanoma alkoi julkaista Aku Ankkaa. Aku Ankka oli alusta pitäen taloudellinen menestys. Lehden levikki rakentui vuositilauksille ja kulurakenne pysyi kompaktina.
Se ampaisi heti sarjakuvalehtimarkkinoiden valtiaaksi, ja on elättänyt joitakin Sanomien muita aikakauslehtiä. Ne eivät välttämättä olisi pysyneet hengissä näin kauan ilman Ankkalinnan sankareiden leveitä hartioita.
Lehden irtonumeromyynti on aina ollut prosentin luokkaa levikistä, kun muualla maailmassa sisarlehtien tilaukset ovat olleet muutaman prosentin luokkaa. Lehden suosio saavutti huippunsa 2008, kun sille mitattiin 324 500:n kappaleen levikki.
Suomalaisten sarjakuvalehtien merkkipaaluja ovat olleet Veikko ”Joonas” Savolaisen yksinomaan kotimaiselle sarjakuvalle perustunut Sarjis sekä Yhtyneiden Kuvalehtien Ruutu ja NonStop, Sanomien Zoom, Pekka Gronowin luotsaama undergroundjulkaisu Jymy sekä Pahkasian Tapiiri.
Enimmillään Suomessa julkaistiin 1970 – 80-luvun vaihteessa noin 70 – 80 eri sarjakuvalehteä. Määrä on laskenut tasaisesti nykyiseen noin kolmeenkymmeneen.
Juhani Tolvanen
Uusimmassa lehdessä
- Paikallismedia kytkee ihmiset yhteisöönsä. Alajärvelle muuttanut Jukka Vuorio huomasi tarttuvansa pikkukunnan uutisiin sitä painokkaammin, mitä synkemmältä maailma muussa mediassa näyttää.
- Yleisön luottamus täytyy ansaita yhä uudelleen
- Journalistin ohjeiden uudistusehdotukseen paljon kommentteja – ”On jätettävä tilaa myös journalismin houkuttelevuudelle”
- Palkaton sairauspäivä huolettaa – liitto ei hyväksy ehdotusta, jos sitä esitetään neuvotteluissa
