Liitto

Kolmikymppisten kato jäsenistössä jatkuu – Julia Blomqvist solahti alalle odotuksiaan helpommin

Kolmekymppisten kato Journalistiliiton jäsenistössä jatkuu. 30  –  39-vuotiaita oli jäsenistä viime vuonna enää 13,9 prosenttia. Vuonna 2020 heitä oli 14,6 prosenttia. Vuonna 2012 ikäryhmän osuus jäsenistöstä oli vielä 24 prosenttia.

Kymmenessä vuodessa kolmikymppisten jäsenryhmän koko on lähes puolittunut. Vuonna 2012 heitä oli 3 713, vuonna 2021 enää 1 962. Pudotus edellisvuodesta oli 90 jäsentä.

Lännen Median toimittaja Julia Blomqvist, 34, kulkee vastoin trendiä. Journalismia Haaga-Heliassa opiskeleva Blomqvist on työllistynyt paremmin kuin osasi odottaa ja liittyi Journalistiliittoon viime vuonna.

Blomqvist sai vuonna 2020 harjoittelupaikan Talouselämästä ja sen perään kesätöitä. Sen jälkeen hän sai ttt-töitä talousuutistoimisto Startelista. Kun Startel lakkautettiin keväällä 2021, Blomqvist huhuili Facebookissa kesätyöpaikkaa. Se löytyi Lännen Mediasta, missä työt jatkuvat näillä näkymin elokuuhun saakka.

Blomqvistin työllistymistä on helpottanut maisterintutkinto kansantaloustieteestä. Se ei ollutkaan unelmien ala, mutta erityisosaaminen auttoi hyvään harjoittelupaikkaan journalistina.

Talouselämässä sain jalan alan oven väliin ja rohkaisua. Aiemmin olin kuullut ihmettelyjä, miksi haluat alalle, jolla menee huonosti. Myös omaa intohimoa ja draivia journalistiksi pitää olla.”


Kokonaisuudessaan Journalistiliiton jäsenmäärä väheni viime vuonna 30 jäsenellä. Jäseniä oli vuoden lopussa 14 062. Lasku loiveni edellisvuodesta, mihin vaikutti etenkin Suomen elokuva- ja mediatyöntekijöiden yhdistyksen SET:n liittyminen Journalistiliittoon. Vuoden lopussa settiläisiä oli liittynyt liittoon 260.

Freelancereita liittyi liittoon viime vuonna 52 enemmän kuin edellisvuonna, ja myös freelancereiden eroamiset vähenivät. Opiskelijoiden liittymiset vähenivät hieman, mutta palvelujohtaja Simon Huldénin mukaan lukuun voi olla tyytyväinen.

”Opiskelijatyö on onnistunut, kun jäsenyyden muuttuminen alusta asti maksulliseksi ja koronan vaikutus tapaamisiin eivät ole vaikuttaneet enempää.”

Liiton jäsenmäärään ja etenkin nuorten jäsenten määrään vaikuttaa Huldénin mukaan väistämättä alan työpaikkojen väheneminen. Jäsenmääräänsä kasvattaakseen liiton pitää entistä paremmin pystyä tukemaan muitakin kuin alan työsuhteisia. Liitto ajaakin pitkäjänteisesti muun muassa kollektiivista neuvotteluoikeutta, jotta se pystyisi neuvottelemaan työehdoista myös freelancejäsentensä puolesta.

Julia Blomqvistille syitä kuulua Journalistiliittoon ovat yhteys omaan ammattikuntaan, tuki alan riskitilanteissa sekä pressikortti. Jäsenmaksu on hänestä kallis.

”Vastapainoksi odotan liiton todella näkyvän ja ajavan journalistien ja journalismin asiaa.”