”Manuaalisesta arkistosta etsimme taustatietoa toimittajille ja kuvia lehden Vanhat kuvat -sarjaan, jossa mennyt ja nykyinen kohtaavat. Esimerkiksi Elokapinasta muistin ’Talaskankaan metsäsodan’ Savon ja Kainuun rajamailla 1980-luvulla ja koronasta poliorokotteiden antamisen sokeripalassa”, sanoo Savon Sanomien arkistonhoitaja Leena Marjamaa.
Marjamaa tuli arkistoon kesätöihin vuonna 1985. Hänet vakinaistettiin vuonna 2016. Nykyisin työaika on vain 60-prosenttinen. Ennen lehtileikkeet, kuvat ja negatiivit talletettiin arkistokoteloihin. Nykyään keskeistä on valvoa, että kaikki lehdessä julkaistu materiaali tulee digitaaliseen arkistoon.
”Samana on pysynyt se, että tiedot kuvien käyttöoikeuksista ovat tärkeitä.”
Vaikka manuaalinen arkisto vie paljon tilaa, Marjamaa toivoo sen pysyvän lehden hallussa.
”Se on kaiken perusta, omaa pääomaamme, ’ohjelma, joka ei tietotekniikan kehittyessä petä’. Sen avulla näkee taaksepäin, ja tapahtumista tulee tapahtumasarjoja.”
Lue lisää:
Suomalainen media kohtelee arkistojaan kaltoin. Katoavatko historia ja journalistien elämäntyö?
Tekijänoikeus ei suojaa teosta tuhoamiselta – työnantajalla on oikeus tuhota jutut ja kuvat
Uusimmassa lehdessä
- Paikallismedia kytkee ihmiset yhteisöönsä. Alajärvelle muuttanut Jukka Vuorio huomasi tarttuvansa pikkukunnan uutisiin sitä painokkaammin, mitä synkemmältä maailma muussa mediassa näyttää.
- Yleisön luottamus täytyy ansaita yhä uudelleen
- Journalistin ohjeiden uudistusehdotukseen paljon kommentteja – ”On jätettävä tilaa myös journalismin houkuttelevuudelle”
- Palkaton sairauspäivä huolettaa – liitto ei hyväksy ehdotusta, jos sitä esitetään neuvotteluissa
