Kieli

Tunnetko Kapteeni Kirjaimellisen tai Monoliitin kiillottajan? Hahmojoukko vahtii toimittajien kieltä.

Median kieltä valvotaan paitsi toimituksissa myös niiden ulkopuolella. Mieleenpainuvimmasta
lukijapalautteesta vastaa joukko hahmoja, joista esittelemme tutuimmat.

Salaliittoteoreetikko

Uskoo median pyrkivän tietoisesti pilaamaan suomen yleiskielen tai ainakin pitää sitä täysin mahdollisena. Jokainen huolimattomuusvirhe sopii uskomuksen lisätodisteeksi. Teemoina ovat usein klassikot, kuten possessiivisuffiksin puuttuminen ja kaksoispassiivi.

Ilmaisee itseään tähän tapaan: ”Olette sitten ilmeisesti päättäneet tuhota omistusliitteen suomen kielestä?”

Onko oikeassa? On usein itse asiasta mutta yliarvioi median pahuuden: yleensä virhe johtuu kiireestä tai tietämättömyydestä.


Kansakoulunopettajan haamu

Pyrkii palautteessaan kouluttamaan toimittajaa – varsinkin itseään nuorempaa – ja usein vaatii tätä takaisin koulunpenkille. Muistelee toisinaan menneiden aikojen ankaraa ainekirjoituskuria, jonka merkittäväksi osaksi mainitsee myyttisen virhepisteiden taulukon.

Ilmaisee itseään tähän tapaan: ”Siihen aikaan ’alkaa tekemään’ -muoto oli yhdeksän pisteen virhe!”

Onko oikeassa? Monesti on, mutta asenteen ankaruus saisi hiukset helposti pystyyn Kielitoimistossakin.


Monoliitin kiillottaja

Ei hyväksy sitä, että samasta ilmaisusta voi olla enemmän kuin yksi korrekti versio. Saattaa perustella mieltymystensä vastaista muotoa omintakeisella säännöllä. Joskus perusteluksi riittää sekin, että muoto tuntuu rumalta.

Ilmaisee itseään tähän tapaan: ”Kyllä sen pitää olla palvelujen ja palveluja – palveluiden ja palveluita tuovat mieleen luut! Ai nekin ovat oikein? No, en silti pidä niistä.”

Onko oikeassa?
Ei ainakaan nykyisten sääntöjen mukaan, joskus ei aiempienkaan.


Kapteeni Kirjaimellinen

Inhoaa sanojen kuvallista käyttöä. Ei toki kaikkien vaan ainoastaan niiden, joiden merkityksen on päättänyt sementoida: kartoittaa saa muuallakin kuin kartografiassa, mutta panostaa-verbi kuuluu vain räjäytystöihin. Nojaa perusteluissaan toisinaan kouluaikojensa ahdasmieliseen opettajaan.

Ilmaisee itseään tähän tapaan: ”Ei kello voi lähennellä viittä – vain ihmiset voivat lähennellä!”

Onko oikeassa? Kenties siinä rinnakkaistodellisuudessa, jossa puhutaan vain konkreettisista asioista.


oikeinKirjoitus UUDISTUS oy

Edustaa organisaatiota, jonka nimeämisessä ei pohdittu hetkeäkään suomen kielen kirjoitussääntöjä. Uskoo logoon päätyneen kieliasun olevan niin pyhä, ettei siihen pidä kenkään kajoaman.

Ilmaisee itseään tähän tapaan: ”Haluaisin huomauttaa, ettei yhtiömme nimi ole Persona-pankki vaan PERsona Pankki.”

Onko oikeassa? Sinänsä on mutta ei ymmärrä, että kielenhuollon ohjeissa kehotetaan stilisoimaan julkisessa viestinnässä myös erisnimiä, jos ne eivät noudata yleiskielen suosituksia.


Maksuton kielentarkastaja

Vaikuttaisi käyttävän palautteeseen valtaosan valveillaolostaan. Lähestyy sähköpostitse viikoittain kymmeniä toimittajia usein pitkillä listoilla. Kirjaa löydökset sivun ja päivämäärän tarkkuudella.

Ilmaisee itseään tähän tapaan: ”Kaino Kirjoittaja, 1. 12. 2021 sivulla A 17 kirjoitat näin: [– –] Virkkeeseen ei kuulu pilkkua. 2. 12. 2021 sivulla A 14 kirjoitat näin: [– –] Verbin pitäisi olla monikossa. 4. 12. 2021 sivulla A 21 kirjoitat – –”

Onko oikeassa? Vaihtelee tapauskohtaisesti.

Ikäväkin palaute voi olla toimituksille hyödyllistä

Oheisen hahmogallerian voi sanoa perustuvan tositapahtumiin. Mukana on ripaus satiiria ja kärjistystä. Lukijapalaute on toimituksille aidosti arvokasta. Jopa virheellisistä väittämistä avautuu näkymä ihmisten mielenmaisemaan – puhumattakaan lukuisista täysin aiheellisista ripityksistä.

Niin sanottujen hahmojen määrä palautteen antajissa tuntuisi jonkin verran vähentyneen vuosien varrella. Tiukan oikeakielisyysajattelun aikakaudelta periytyvät näkemykset ovat tehneet tilaa modernimmalle kielikäsitykselle, jossa eri tekstilajit sallivat erilaisia tyylivalintoja. Samalla moni palaute on tyyliltään vähemmän aggressiivista kuin aiemmin. Se ei toki tarkoita, että hyökkäävä palaute olisi tyystin kadonnut.

Mikä on aluksi tuntunut masentavalta, voi jäädä elämään lempeästi kerrottuna anekdoottina. Eräs jo eläkkeellä oleva kollega muisteli usein uran alkupuolella saamaansa vihaista palautetta, joka oli tullut ilmaisusta ”hevonen tippui ojaan”. Tippua-verbin yleiskielinen merkitys kävi selväksi kertaheitolla.

Kirjavia näkemyksiä kielestä esiintyy myös toimituksissa. Se on inhimillistä. Lopulta meissä kaikissa asuu hahmo tai useita.

Ville Eloranta