Journalismi

Aluevaaliuutisointi on käsitteiden avaamista ja äänestysaktiivisuuden jännittämistä, sanovat politiikan toimittajat

”Aluevaalit tulevat todella lähelle tavallista ihmistä”, Juha Honkonen sanoo.

Etelä-Suomen Sanomien yhteiskuntatoimituksen esihenkilönä vuodenvaihteessa aloittanut Honkonen haluaa puhaltaa aluevaalien päältä pölyt ja tuoda vaalikysymykset arjen tasolle.

”Vaalit eivät ole mikään byrokraattinen sote-uudistus, vaikka niin helposti ajatellaan. Aluevaltuutetut tekevät konkreettisia ja merkittäviä päätöksiä”, Honkonen sanoo.

Ensimmäiset aluevaalit järjestetään tammikuun 23. päivä. Vaaleissa valitaan 21 hyvinvointialueelle aluevaltuustot. Vaaleja koskevan journalismin ensimmäinen haaste on juuri tässä: uudet vaalit tarkoittavat uutta terminologiaa.

Tähän asti kuntien vastuulla olleet sosiaalihuolto, terveydenhuolto ja pelastustoiminta siirtyvät hyvinvointialueiden hoidettaviksi. Alueiden päätöksenteosta vastaavat aluevaltuustot. Ytimeltään aluevaaleissa ei ole kyse sen monimutkaisemmasta asiasta, Honkonen sanoo.

”Missä on lähin paloasema tai sotekeskus? Terveyteen liittyvät asiat ovat tutkitusti äänestäjien mielestä eri vaaleissa kaikkein tärkeimpiä. Jos journalistit saavat tämän ajatuksen välitettyä ihmisille, siitä seuraa, että juttuja luetaan ja ihmiset myös äänestävät.”

Suurta varmuutta vilkkaasta äänestämisestä ei ole.

Kunnallisalan kehittämissäätiön syyskuisen kyselytutkimuksen mukaan vaaleissa aikoi äänestää vain 43 prosenttia äänestysikäisistä. Se enteilee aluevaalien äänestysprosentin saattavan jäädä jopa alle neljänkymmenen. Luku vertautuu viime eurovaalien 43 prosenttiin.

Viime kesäkuussa pidetyissä kuntavaaleissa päästiin 55 prosenttiin, mikä oli historiallisen huono tulos – kuntavaalien pienin äänestysprosentti 70 vuoteen. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa uurnilla kävi vajaa 69 prosenttia äänestysikäisistä.

Useimmiten median ei pidä ajaa mitään tiettyä asiaa. Mutta äänestysaktiivisuuteen kannustaminen voisi kyllä olla yksi harvoista poikkeuksista tähän sääntöön.

Juha Honkonen, Etelä-Suomen Sanomien yhteiskuntatoimituksen esihenkilö

Pieneksi jäävä äänestysprosentti kielisi siitä, että aluevaalien merkitys ei ole täysin kirkastunut äänestäjäkunnalle. Vasta tammikuu näyttää, onko vuosikausia työstetyn sote-uudistuksen sekavuus ollut äänestäjille liikaa.

Sote-uudistuksen vaiheiden aikana muuttunut terminologia saattaa aiheuttaa äänestäjille lisähämmennystä, Maaseudun Tulevaisuuden uutispäällikkö Niklas Holmberg sanoo.

”Ensiksikin siksi, että uudistuksen valmistelu on jatkunut pitkään. Vuosien ajan puhuttiin maakuntavaaleista. Nyt ollaankin perustamassa hyvinvointialueita ja aluevaltuustoja. Ei näiden avaaminen aivan yksinkertaistakaan ole”, Holmberg pohtii.

”Näiden uusien alueiden rinnalle jäävät edelleen maakuntaliitot ja maakuntavaltuustot. Se hämmentää varmasti monia toimittajiakin. Olemme tehneet parhaamme näiden avaamiseksi, ja samoin mielestäni muukin media, mutta aikaa se ottaa.”


Ei ole median ratkaistavissa, kiinnostuuko ihminen vaaleista.

Niklas Holmberg, Maaseudun Tulevaisuuden uutispäällikkö

Onko medialla sitten vaaleissa muitakin tehtäviä kuin käsitteiden avaaminen ja toimivaltuuksien selvittäminen? Kuuluuko median tehtäviin houkutella ihmisiä käyttämään äänioikeuttaan? Tätä juttua varten haastatellut politiikan toimittajat ovat yhtä mieltä siitä, että median ei sinänsä kuulu tehdä vaalityötä.

Asia ei kuitenkaan ole ihan yksinkertainen. Tiedonvälitys on demokraattisen yhteiskunnan ytimessä – ja niin on äänestäminenkin.

”Useimmiten median ei pidä ajaa mitään tiettyä asiaa. Pidän sellaista lähtökohtaisesti vaarallisena”, Juha Honkonen sanoo.

”Mutta äänestysaktiivisuuteen kannustaminen voisi kyllä olla yksi harvoista poikkeuksista tähän sääntöön. Demokratian ystävänä haluan sanoa, että on mediankin tehtävä kannustaa ihmisiä äänestämään. Tietenkään se ei ole pelkästään median tehtävä.”

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen toimittaja Pirjo Auvinen sanoo, että median on tehtävä kaikkensa, jotta demokratia toimisi.

”Ja toimivassa demokratiassa äänestysprosentti on hyvä. Uskon edelleen, että äänestysprosentti voi olla aluevaaleissa odotettua korkeampi, koska niissä päätetään ihmisille todella tärkeistä terveyspalveluista. Toisaalta kokonaan uudet vaalit ovat kieltämättä iso haaste tiedonvälitykselle. Esimerkiksi ensimmäisiin eurovaaleihin mentäessä ihmisillä oli jokin käsitys siitä, mikä europarlamentti on. Oltiin lähdössä mukaan olemassa olevaan rakenteeseen. Nyt taas luodaan ihan uusi rakenne, jonka rahoitustakaan ei ole vielä ratkaistu.”

”Ei ole median ratkaistavissa, kiinnostuuko ihminen vaaleista”, Maaseudun Tulevaisuuden Niklas Holmberg sanoo.

”Mutta totta kai on median yhteiskunnallinen tehtävä tarjoilla taustatietoa äänestyspäätöksen tueksi.”


Aluevaalien erikoisuuksiin kuuluu, että niitä ei järjestetä Helsingissä, kaikkialla muualla manner-Suomessa kylläkin. Sote-uudistus ei myöskään koske Ahvenanmaan maakuntaa.

Maaseudun Tulevaisuudelle tai Ylelle tämä ei ole ongelma, koska niiden levikkialue kattaa myös maakuntien Suomen.

”Oma tuntumani on, että vaalit kiinnostavat kovastikin lukijoitamme, olemmehan valtakunnallinen media ja seuraamme erityisesti maaseudun asioita” Niklas Holmberg sanoo.

”Palvelujen turvaaminen on erityisesti harvaan asuttujen alueiden haaste.”

Vaikka Maaseudun Tulevaisuuden toimitus on Helsingissä, aluetoimittajaverkosto kattaa koko Suomen. Myös Ylellä iso osa vaalisisällöistä tehdään aluetoimituksissa.

Suuri osa tiedotusvälineistä on kuitenkin Kehä III:n sisäpuolella.

”Optimistina uskon, että myös Helsingin mediat hoitavat aluevaalit kunnialla”, Juha Honkonen sanoo.

”Niille annetaan palstatilaa ihan yhtä lailla kuin muillekin vaaleille.”

”Vaalijärjestelmä on ehkä hieman outo luomus, kun vaaleja ei pidetä Helsingissä”, Pirjo Auvinen sanoo.

”Mutta vaalit ovat ihan yhtä pätevät kuin muutkin vaalit, ja meidän tehtävämme on journalistisesti ihan yhtä tärkeä. Omaa työtään ei saa tehdä yhtään aiempaa huonommin.”

Millaisilla keinoilla vaalien merkitystä sitten voisi konkretisoida lukijoille?

”En ole suurin tavishaastattelujen ystävä, mutta alueilta löytyy myös lukijaa lähellä olevia asiantuntijoita, hoitajia, lääkäreitä ja palomiehiä, joilla voi olla pitkä kokemus ja näkemystä siitä, miten asiat on hoidettu ja miten ne olisi hyvä hoitaa”, Juha Honkonen sanoo.

”Ehdokkailta kannattaa kysyä siitä, missä sotekeskusten olisi hyvä sijaita. Voisi tehdä karttaesityksiä siitä, missä terveyskeskukset ovat nykyään ja missä sotekeskukset voisivat tulevaisuudessa sijaita ja niin edelleen.”

Pirjo Auvinen sanoo, että median on pystyttävä välittämään selkeä kuva siitä, kuka vaalien jälkeen päättää mistäkin, milloinkin ja missä asioissa.

”Mikä on kuntien rooli jatkossa, mitä ovat hyvinvointialueet ja aluevaltuustot? Mikä on valtion rooli suhteessa näihin molempiin? Tämä meidän pitäisi onnistua vääntämään rautalangasta. Vaalien jälkeen, kun uudet valtuutetut aloittavat, niin yleisön pitäisi tietää, mitkä heidän tehtävänsä ovat. Silloin äänestäjillä on mahdollisuus arvioida, hoitavatko valtuutetut hommansa hyvin vai huonosti.”

Aluevaalit 2022

Aluevaalit järjestetään 23. tammikuuta. Vaalit järjestetään 21 hyvinvointialueella eli kaikkialla Suomessa Helsinkiä ja Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Seuraavat aluevaalit järjestetään vuonna 2025. Vuodesta 2025 alkaen aluevaalit järjestetään kuntavaalien yhteydessä.

Kuntavaalien tapaan Yle tarjoaa vaalikoneensa kymmenen kaupallisen median käyttöön, muun muassa Maaseudun Tulevaisuuden.