Journalismi

Näin teet ymmärrettäviä ja vaikuttavia sote-juttuja – Ylen palkittu konkaritoimittaja Tiina Merikanto vinkkaa

”Perehdy ja valmistaudu. Linkitä hallinto ja ihmiset toisiinsa. Seuraa sote-uudistuksen etenemistä käytännössä”, sanoo Ylen sosiaali- ja terveysasioiden erikoistoimittaja Tiina Merikanto.

Merikanto on käsitellyt journalistina sosiaali- ja terveysaiheita 2000-luvun alusta lähtien. Viime vuosina hän on erikoistunut selittämään yleisölle, mistä kulloinenkin hallitus puhuu, kun se puhuu sote-uudistuksesta. 8. lokakuuta Merikanto promovoitiin Turun yliopiston lääketieteen kunniatohtoriksi. Perusteluissa häntä kiitettiin vaikeaselkoisten asioiden tuomisesta julkiseen keskusteluun ja kansalaisten sote-tulkkina toimimisesta.

Ensi vuoden alussa Merikanto jää eläkkeelle. Nyt on siis oiva hetki kerrata työssä opittua.

  1. Perehdy ja valmistaudu

    ”Keskusteluun sote-uudistuksesta on liittynyt dramaattisia hetkiä, kuten uudistuksen kaatuminen perustuslakivaliokunnassa vuonna 2015 ja Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kaatuminen sote-uudistuksen takia vuonna 2019. Uudistuksen opiskeleminen on ollut pitkäjänteistä työtä. Olen lukenut esitys- ja lakiluonnoksia, työryhmäpapereita, raportteja ja tiedotteita. Olen pyytänyt tutkijoita, virkamiehiä, professoreja ja poliitikkoja selittämään asiaa.

    Hyvistä pohjatiedoista huolimatta uutistilanteisiin kannattaa valmistautua. Esimerkiksi ennen perustuslakivaliokunnan sote-kannan julkaisemista olen sitkeästi kysellyt sen jäseniltä ja asiantuntijoilta, mitkä ovat keskeiset käsiteltävät kysymykset. Niiden perusteella olen kirjoitanut analyysille pohjan. Kun kanta on julkistettu, hyvin valmistautuneena on ollut helpompi selittää vaikeaselkoista asiaa ymmärrettävästi.”

  2. Linkitä hallinto ja ihmisten elämä toisiinsa

    ”Sote-uudistus on valtava muutos, jossa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen siirtyy kunnilta hyvinvointialueille eli kokonaan uudelle hallinnon tasolle. Hallinto kiinnostaa ihmisiä harvoin, mutta se kiinnostaa, millaista kotihoitoa isoäiti saa tai miten nopeasti lääkäriin ja toimenpiteeseen pääsee. Yleisön on tärkeää ymmärtää, että aluevaaleissa hyvinvointialueiden valtuustoihin valittavat ihmiset ratkaisevat, miten palvelut kullakin alueella jatkossa järjestetään.

    Toisaalta sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyy suuria yhteiskunnallisia keskusteluja. Paljonko haluamme käyttää palveluihin rahaa? Mikä on riittävä määrä henkilökuntaa? Mitkä uudet hoidot voidaan tarjota julkisilla varoilla? Itse olen ruokkinut sote-keskustelua selvittämällä ja julkaisemalla tietoa. Jutuissa ja dokumenteissa olen kuvannut myös ihmisten arkea sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaina. Se on auttanut pysymään ‘ihmisten silmien tasolla’ myös hallinnon rakenteisiin uppoutuessa.”

  3. Seuraa sote-uudistuksen etenemistä ja vaikutuksia

    ”Eduskunta päätti sote-uudistuksesta kesäkuussa, ja sen toimeenpano alkoi hyvinvointialueilla heinäkuussa. Uutisoinnin keskiössä oli pitkään se, syntyykö päätös sote-uudistuksesta. Nyt on aika seurata, miten uusi rakenne alkaa toimia ja mitä terveys- ja sosiaalipalveluiden saatavuudelle tapahtuu.

    Onko 21 hyvinvointialuetta ja Helsinki sopiva määrä? Mitä ehdotti parlamentaarinen komitea, joka valmisteli sote-palveluiden nykyisen, monikanavaisen rahoitusmallin purkamista? Mikä on julkisen ja yksityisen sektorin työnjako? Miten uudistuksen valmistelu etenee eri alueilla? Miten hoitoon pääsee? Miten koronan aiheuttamaa hoito- ja hoivavelkaa pystytään purkamaan leikkauksissa, hammashuollossa tai vanhuspalveluissa?

    Alueellisesta valmistelusta saa perustietoa esimerkiksi hyvinvointialueiden tiedotteista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee selvityksiä perusterveydenhuollon saatavuudesta ja erikoissairaanhoidon jonotilanteesta.”