Sananvapaus

Kansainvälinen lehdistö ja järjestöt kritisoivat suomalaistoimittajien syytteitä

Tunnettu ruotsalainen kirjailija ja toimittaja Jan Guillou ottaa kantaa Viestikoekeskus-tapauksen ruotsalaisessa Arbetsvärlden-lehdessä. Hän sai itse 1970-luvulla vankeustuomion paljastusjutustaan Ruotsin salaisesta tiedustelupalvelusta.

Suomalaisia toimittajia vastaan niin sanotussa Viestikoekeskus-tapauksessa nostetut syytteet ovat nousseet otsikoihin Suomen ulkopuolella. Kannanottoja ovat tehneet journalisti- ja sananvapausjärjestöt, ja artikkeleita on julkaistu niin ammattiyhdistys- kuin talousmediassa. 

Kahta Helsingin Sanomien toimittajaa ja heidän esihenkilönään toiminutta työntekijää uhkaa vankeusrangaistus turvallisuussalaisuuden paljastamisesta. Lehti julkaisi vuonna 2017 tiedustelulakien valmistelun aikaan artikkelin puolustusvoimien signaalitiedusteluyksiköstä eli Viestikoekeskuksesta.

Ruotsalainen, ay-taustainen Arbetsvärlden-lehti rinnastaa Viestikoekeskuksen tapauksen tunnetun ruotsalaisen kirjailijan ja toimittajan Jan Guilloun lehdistönvapaustuomioon lähes viidenkymmenen vuoden takaa.

Guillou pidätettiin vuonna 1973 yhdessä Peter Brattin kanssa, kun he olivat julkaisseet Folket i Bild/Kulturfront -lehdessä paljastusjutun Ruotsin salaisesta tiedustelupalvelusta. Toimittajat tuomittiin vankeuteen vuodeksi, ja hovioikeus lyhensi tuomion kymmeneen kuukauteen. Lehden mukaan perustuslakia muutettiin myöhemmin niin, ettei toimittajia voisi enää tuomita vastaavanlaisista tapauksista.

”Kaikkein pahinta on, jos joutuu vankilaan ilman, että kukaan saa tietää syytä”, Guillou kommentoi mahdollisesti suljetuin ovin käytävää suomalaisoikeudenkäyntiä.

Guilloun mukaan paras tapa tukea suomalaistoimittajia on julkaista useammassa lehdessä kerralla se tieto, jota ei olisi saanut julkaista.

”Vaatia valtiota vangitsemaan meidät kaikki, mitä se ei voi tehdä. Se on tehokkain keino, jonka minä keksin. Julkaista joka tapauksessa, vaikka se olisi kiellettyä.”


Guillou ei ole ainoa pohjoismainen toimittaja, joka on ottanut kantaa Helsingin Sanomien toimittajien tilanteeseen.

”On vaikea ymmärtää, miksi heitä vastaan on nostettu syytteet. Tilanne on erittäin vakava”, Ruotsin journalistiliiton puheenjohtaja Ulrika Hyllert kommentoi Arbetsvärldenin toisessa artikkelissa aiheesta.

Arbetsvärlden vertaa tapausta tanskalaiseen Berlingske Tidenen tapaukseen vuodelta 2004, jossa lehti julkaisi tanskalaista sotilastiedustelutietoa. Kaksi toimittajaa ja päätoimittaja vapautettiin syytteistä. 

Arbetsvärlden haastatteli myös Tanskan journalistiliiton tuolloista puheenjohtajaa, nykyistä Euroopan journalistiliiton EFJ:n puheenjohtaja Mogens Blicher Bjerregårdia. Bjerregård kuvailee tilannetta hätkähdyttäväksi.

”Jos toimittajia voidaan tuomita Suomessa, sillä on valtavasti negatiivisia seurauksia toimittajille myös muissa maissa”, Bjerregård sanoo.

Myös Ruotsi ja Tanskan journalistiliittojen omat lehdet ovat ottaneet käsittelyyn Helsingin Sanomien toimittajien saamat syytteet esiin Arbetsvärldenin artikkeleiden pohjalta. 

”Me pidämme tätä vakavana lehdistönvapauden rajoittamisena”, Tanskan journalistiliiton ja Pohjoismaisen journalistiliiton puheenjohtaja Tine Johansen kommentoi Arbetsvärldenille.


Englanninkielisistä julkaisuista tapauksen on huomioinut muun muassa talousmedia Bloomberg, jossa artikkelin on kirjoittanut lehden Helsingin-toimituksen päällikkö Kati Pohjanpalo

Bloombergin artikkelissa huomautetaan, että tiedustelu on “varovaisuuden asteeltaan korostunut aihealue, kun Venäjään kytkeytyvät geopoliittiset huolet ovat lisääntyneet viime vuosina”. 

Myös eurooppalaisia uutisia seuraava Euractiv-julkaisu huomioi tapauksen toimittaja Pekka Vänttisen kirjoittamalla artikkelilla. Vänttinen kirjoittaa, että syytteet ovat herättäneet voimakasta paheksuntaa suomalaisen lehdistön ja oikeustieteilijöiden keskuudessa.

Lehdistön uutisten lisäksi kansainväliset toimittaja- ja sananvapausjärjestöt ovat tehneet kannanottoja Helsingin Sanomien toimittajien puolesta.

”Suomalaisten viranomaisten pitäisi luopua kaikkia syytteistä, jotka Helsingin Sanomien toimittajia vastaan on nostettu, ja varmistaa, että lehdistö voi käsitellä herkkiä aiheita ilman johdon kostotoimia”, kommentoi Committee to Protect Journalists -järjestö julkilausumassaan.

Myös kansainvälisen journalistiliiton IFJ:n pääsihteeri Anthony Bellanger on puolustanut Helsingin Sanomien toimittajia.

”Tutkivat toimittajat tekevät ällistyttävää työtä hallitusten vastuuttamiseksi. Heidän oikeuksiaan täytyy kunnioittaa ja syytteet pitäisi kumota välittömästi”, Bellanger sanoo.

Lehdistönvapausjärjestö International Press Institute tuomitsee niin ikään syytteet ja tarkastelee niiden seurauksia kansainvälisen yhteistyön tasolla.

”Valitettavasti tällaiset tapaukset voivat hyödyttää autoritaarisia valtioita ja heikentää Suomen sekä muiden demokraattisten valtioiden mahdollisuuksia puolustaa itsenäistä journalismia ympäri maailmaa”, sanoo järjestön puheenjohtaja Khadija Patel.