Pienessä toimituksessa työkiertoa on hankala järjestää, eritoten jos lehti ei kuulu isompaan konserniin. Siksi 20 vuotta Joutsan Seudun toimittajana työskennellyt Janne Airaksinen, 48, otti työvapaan ja lähti puoleksi vuodeksi toimittajaksi Ylä-Satakuntaan Parkanoon.
”Olin pohtinut, että olisi hauska kokeilla lähteä ympäristöön, josta ei tiedä mitään – että vieläkö sitä pärjäisi”, Airaksinen kertoo.
Sekä Joutsan Seutu että Ylä-Satakunta ovat itsenäisiä paikallislehtiä.
Ylä-Satakunnan alueella asuu ihmisiä kaksi kertaa enemmän kuin Joutsan Seudun levikkialueella, ja yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on liki nelinkertainen. Airaksinen kertoo yllättyneensä, miten paljon paikkakuntien vireys vaikuttaa uutisten määrään.
”Juttuaiheita ei tarvitse hakea tai keksiä. Niistä voi poimia parhaat päältä.”
Idea työkierrosta syntyi Ylä-Satakunnan päätoimittajan Jukka Huikon saunassa. Huikko on Airaksisen vanha työpari Joutsan Seudusta. Hän oli kutsunut Airaksisen kyläilemään Parkanoon.
Lauteilla puitiin pulmaa: Ylä-Satakunta oli jäänyt vaille talvi- ja kesälomien tuuraajaa. Huikko ehdotti Airaksiselle ”työvaihtoa” puoliksi leikillään. Airaksinen innostui.
”Kun saa kokeneen ja valtakunnallisesti palkitun paikallislehtitoimittajan sijaiseksi, se on kova juttu”, Huikko sanoo.
Joutsan Seudun päätoimittajan ja toimitusjohtajan Markku Parkkosen oli helppo myöntää työvapaa, koska Airaksiselle oli jo tiedossa toimitukselle tuttu tuuraaja. Toisistaan kaukana toimivat lehdet eivät myöskään kilpaile keskenään, ja kaikki osapuolet olivat toisilleen tuttuja.
”Ajattelin, että tämä on kaikille virkistävää vaihtelua”, Parkkonen kertoo.
”Olen aina harmitellut, ettei meillä ole mahdollisuutta työkiertoon kuten isommissa konserneissa.”
Työvaihto kahden itsenäisen lehden välillä on ainutlaatuinen. Uutismedian liitossa ja Paikallislehtien päätoimittajayhdistyksessä ei muisteta vastaavaa järjestelyä. Konsernien sisällä työkiertoa lehdestä toiseen toki tapahtuu.
Paikallislehtien päätoimittajayhdistyksen varapuheenjohtaja, Loviisan Sanomien päätoimittaja Arto Henriksson pitää ideaa hyvänä.
”Siinä täytyy toki luottaa sekä päätoimittajakollegaan että tulijaan, että ratkaisusta on molemmille hyötyä”, Henriksson sanoo.
Airaksinen muutti Parkanoon maaliskuussa. Hän hankki ensimmäisenä vastaan tulleen ja halvimman vuokra-asunnon. Kotiinsa 243 kilometrin päähän Joutsaan Airaksinen ajoi viikonlopuksi, usein jo perjantaiksi etätöihin. Ajomatkaan tottui nopeasti, hän kertoo.
Paikallislehden juttukeikat ja työ olivat ennestään tuttuja, mutta isompaan toimitukseen meno jännitti vähän etukäteen. Esimerkiksi uuden toimitusjärjestelmän opetteleminen otti aikansa.
”Vasta kesän korvalla tuli hetkiä, jolloin oli muistanut kaikki raksit ja ruksit oikeisiin kohtiin”, Airaksinen kertoo.
Ennen työvaihtoa Airaksinen oli käynyt Parkanossa kahdesti. Tutun työn tekeminen vieraalla paikkakunnalla oli antoisaa.
Toisaalta Ylä-Satakunnan sivuilla käsiteltiin Airaksisen sijaisuuden aikana paljon tuulivoiman rakentamista, aihetta, jota hän oli seurannut myös Joutsan Seudussa. Kokemuksesta oli toimitukselle iso etu, Jukka Huikko sanoo.
”Janne hoiti uutisoinnin todella ammattimaisesti. Tuulivoima on aihe, jossa paikallislehteäkin revitään puolelta toiselle”, Huikko kertoo.
”Jannella on myös kyky luoda todella nopeasti luottamuksellisia suhteita, jopa syväkurkkuja monesta suunnasta. Ehkä hän on tuonut tähänkin organisaatioon sitä oppia.”
Elokuun lopussa Janne Airaksinen palasi vanhaan tehtäväänsä Joutsan Seudun toimittajana. Paluu tuntuu hyvältä, vaikka molemmissa työpaikoissa on ollut puolensa.
Airaksinen näkisi omassa lehdessään jatkossa mieluusti lisää lyhyitä, napakoita uutisia.
”Otsikko ja sadan merkin juttu, se ei muuta tarvitse ja seuraavaan lehteen tulee mielipiteitä ja keskustelua. Mitä enemmän uutisia, sitä parempi.”
Työkiertoa hän suosittelee muillekin.
”20 vuodessa vähän urautuu. Onhan se turvallista, kun tietää etukäteen, mitä mieltä haastateltava on, joskin tylsää. Kyllä itsensä kannattaa repäistä irti tutusta ympäristöstä.”
Ylä-Satakunta ja Joutsan Seutu
- Joutsan Seutu on keskisuomalaisten Luhangan, Joutsan ja siihen kuuluvan Leivonmäen paikallislehti, joka ilmestyy kerran viikossa. Lehti ilmoittaa levikikseen 4 263. Joutsan Seudussa työskentelee neljä työntekijää, joista kolme toimituksessa.
- Ylä-Satakunta on Parkanon, Kihniön ja Karvian paikallislehti, joka ilmestyy kerran viikossa. Lehden levikki on 5 597 kappaletta (LT 2019). Ylä-Satakunnassa työskentelee kahdeksan työntekijää, joista viisi toimituksessa.
Kiinnostaako työvapaa?
- Työvapaa on palkaton, eikä työnantajan ole pakko myöntää sitä. Vapaan ehdoista pitää sopia erikseen. Työntekijöitä pitää kuitenkin kohdella tasapuolisesti.
- Media-alan työehtosopimuksissa on erilaisia sääntöjä työvapaista. Esimerkiksi lehdistön työehtosopimuksessa määräaikaista journalistisen alan opetustehtävää varten annettu palkaton vapaa ei vähennä vuosiloman pituutta.
- Työsuhde ja esimerkiksi työntekijän lojaliteettivelvoite ovat voimassa työvapaan aikana. Toisen saman alan työnantajan palvelukseen ei voi mennä, ellei siitä sovi erikseen.
- Valtio tukee toisella paikkakunnalla työskentelemistä. Toisella paikkakunnalla olevasta työasunnosta ja työmatkakuluista voi saada tietyin ehdoin verovähennyksiä.
Uusimmassa lehdessä
- Paikallismedia kytkee ihmiset yhteisöönsä. Alajärvelle muuttanut Jukka Vuorio huomasi tarttuvansa pikkukunnan uutisiin sitä painokkaammin, mitä synkemmältä maailma muussa mediassa näyttää.
- Yleisön luottamus täytyy ansaita yhä uudelleen
- Journalistin ohjeiden uudistusehdotukseen paljon kommentteja – ”On jätettävä tilaa myös journalismin houkuttelevuudelle”
- Palkaton sairauspäivä huolettaa – liitto ei hyväksy ehdotusta, jos sitä esitetään neuvotteluissa
