Freelancereille tärkeä lakimuutos tulossa eduskunnan käsittelyyn

Eduskunta alkaa lokakuussa käsitellä freelancereille tärkeää tekijänoikeuslain muutosta.

EU hyväksyi vuonna 2019 direktiivin, joka koskee digitaalisia tekijänoikeuksia. Nyt kaikkien EU-maiden pitää muuttaa lainsäädäntöään niin, että lait sopivat yhteen direktiivin kanssa.

Lakimuutoksen tarkoitus on päivittää tekijänoikeuslaki digiaikaan sopivaksi ja turvata tekijöiden oikeudet. Takaraja lakimuutokselle oli jo kesäkuussa, mutta Suomi on myöhässä.

”Tekijöiden neuvotteluasema on monesti heikko, kun puhutaan työn hinnasta ja käyttöoikeuksista. Se on ongelma, koska tekijänoikeuksilla freelancer elää”, sanoo freelancetoimittaja ja Journalistiliiton freelanceyhdistyksen SFJ:n hallituksen jäsen Tuukka Tuomasjukka.

Myös jäsentensä laskutusta hoitavan Mediakunnan toiminnanjohtaja Hanna Kokkonen tunnistaa ongelman, jota direktiivi pyrkii osaltaan korjaamaan.

”Työn ehtoja pyritään heikentämään muun muassa ostamalla entistä laajemmat tekijänoikeudet samaan hintaan. Äskettäin asiakas ehdotti sopimusta, jossa työn tuntihinta olisi jäänyt reiluun kymmeneen euroon.”

DSM-direktiivi velvoittaa Suomea muuttamaan tekijänoikeuslakia niin, että tekijöillä on oikeus asianmukaiseen ja oikeasuhtaiseen korvaukseen. Arkikielessä puhutaan kohtuullisesta korvauksesta.

Direktiivi ei määrää, kuinka paljon tai millä periaatteella freelancereille pitää maksaa. Suomi voi päättää itse, miten se kirjaa asian lainsäädäntöönsä. Journalistiliitto ja muut tekijäjärjestöt työskentelevät parhaillaan sen puolesta, että laista tulisi freelancereille mahdollisimman edullinen.

Mikä siis on ”kohtuullinen korvaus” ja miten se taataan?

Yksi järjestöjen mielestä hyvä vaihtoehto on niin sanottu kollektiivinen neuvotteluoikeus.

Nykyään freelancer neuvottelee palkkioista ja ehdoista yksin ison mediayhtiön kanssa. Käytännössä yhtiö usein vain sanelee ehdot.

Jos freelancereilla olisi kollektiivinen neuvotteluoikeus, Journalistiliitto voisi neuvotella freelancejäsentensä puolesta. Freelancetyölle voitaisiin saada aikaan sitovat minimiehdot, kuten vähimmäispalkkiot.

Kollektiivista neuvottelemista on pidetty Suomessa kilpailuoikeuden vastaisena. Asia on parhaillaan Euroopan komission käsiteltävänä koko Euroopan osalta.

Kun freelancerit jaksavat alalla ja ehtivät myös kehittää ammattitaitoaan, työn ostajien ei tarvitse koko ajan etsiä uusia tekijöitä, ja kaikkiin tarpeisiin riittää osaajia, Tuukka Tuomasjukka sanoo.

”Tekijöiden riittävyyteen vaikuttaa myös se, uskaltavatko nuoret alalle. Se on vaikeaa, jos sopimukset ovat selkänahkaisia ja neuvotteleminen tuntuu taistelulta tuulimyllyjä vastaan.”

Juttua varten on haastateltu myös Journalistiliiton juristia Sanna Nikulaa.