Liitto

”Liitto ottaa enemmän kantaa journalistiseettisiin kysymyksiin” – tyytyväisyys Journalistiliittoon kasvoi

”Opiskelin journalismia sivuaineena, ja toimittajaksi ryhtyessäni liiton koulutusten anti oli todella tarpeen käytännön työssä. Sain myös kontakteja ja sosiaalistuin työhön. Ammattitaidon kehittäminen ja kollegat ovat edelleen tärkeitä”, sanoo Oulun seudulla ilmestyvän Rantalakeuden toimittaja Tiina Haapalainen.

”Koin heti tälle uralle lähtiessäni, että on itsestäänselvyys kuulua ammattiliittoon. Erityisesti käyttöä on ollut lakipalveluille esimerkiksi tekijänoikeusasioissa. Jäsenyys on osa ammattikuvaa, ja olen käyttänyt kansainvälistä pressikorttia”, sanoo paljon ulkomailla työskennellyt freelancetoimittaja ja -valokuvaaja Päivi Arvonen.

Moni Journalistiliiton jäsen arvostaa jäsenyydessä samoja asioita, jotka Haapalainen ja Arvonen mainitsevat. Kaikkein tärkeimmiksi jäsenyyden syiksi nousivat uusimmassa järjestökuvatutkimuksessa kuitenkin ansiosidonnainen työttömyysturva, työehtosopimusneuvottelut ja avun saaminen ongelmatilanteissa.

Liitto selvittää järjestökuvatutkimuksella jäsentensä näkemyksiä toiminnastaan kahden vuoden välein. Tutkimukseen vastasi huhtikuussa 1 932 jäsentä.

Edellisessä tutkimuksessa tärkein jäsenyyden syy oli pressikortti. Muutosta saattaa selittää pandemia, jonka aikana kortille on ollut normaalia vähemmän käyttöä.

Vakinaisessa työsuhteessa työskentelevät korostivat nyt ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja työehtosopimusneuvotteluja syinä kuulua liittoon. Työttömille ja lomautetuille sekä määräaikaisille tärkein on ansiosidonnainen työttömyysturva.

Freelancereille ja yrittäjille tärkein on pressikortti. Aiempaa merkittävästi useampi freelancer myös pitää jäsenyyttään itsestään selvänä.

Opiskelijajäsenille tärkein on pressikortti. Eläkeläisille jäsenyys on monesti itsestäänselvyys.

 

Noin puolet tutkimukseen vastanneista arvioi liiton toiminnan kehittyneen hyvään suuntaan. Vain kolme prosenttia pitää kehitystä huonona. Neljänneksen mielestä muutosta ei ole tapahtunut, ja neljännes vastaajista ei ottanut asiaan kantaa.

Tiina Haapalaisen mielestä liiton muuttuminen on ollut hienovaraista, mutta sitä on tapahtunut.

”Liitto ottaa enemmän kantaa journalistiseettisiin kysymyksiin, mikä on hienoa. Jäsenten vaikeudet eivät enää liity vain ammattiyhdistysasioihin vaan myös työn tekemiseen muuttuvassa ympäristössä. Kun tulee uusia medioita ja uusia tapoja luoda sisältöä, siinä voi yksittäinen toimittaja olla vähän pihalla.”

Liiton koulutuksista Haapalaista miellyttävät koko maan kattavat verkkoversiot. Kokonaisuutena hän on tyytyväinen jäsen, mutta muistuttaa vakityösuhteisena olevansa myös etuoikeutettu.

 

Päivi Arvoselle on tärkeää, että liitto pitää yllä keskustelua freelancerien palkkioista. Häntä huolettaa, että journalistit joutuvat vaihtamaan alaa yhä huononevien palkkioiden ja avustajasopimusten takia. Ihannetilanne olisi sitova minimipalkkiojärjestelmä. Silloin palkkioneuvotteluissa olisi jotain, mihin vedota.

”Nyt yksittäisellä freelancerilla ei välttämättä ole neuvotteluvaraa edes silloin, kun haastattelu on yksinoikeudella ja lehti olisi sen riemulla ottamassa. Liiton palkkiosuositukset ovat hyvä mittatikku silloin harvoin, kun työtään pääsee itse hinnoittelemaan. Ei pitäisi olla kohtuuton vaatimus, että freelanceyrittäjänä pääsisi samanlaiseen ansiotasoon ja sosiaaliturvaan kuin työsuhteiset kollegat.”

Koko jäsenistössä tyytyväisyys Journalistiliiton toimintaan on noussut, ja liitto on jäsentensä mielestä onnistunut aiempaa paremmin tehtäviensä hoitamisessa. Jäsenistä keskimääräistä kriittisempiä ovat miehet, 50 – 59-vuotiaat, alalla yli 20 vuotta olleet ja työttömät. Keskimääräistä tyytyväisempiä ovat alle 30-vuotiaat, opiskelijat, eläkeläiset ja alle viisi vuotta alalla olleet.

Eniten parantuneita osa-alueita liiton toiminnassa ovat jäsenten mielestä Journalisti, ammattietiikan vaaliminen ja edistäminen sekä koulutus.

Tyytyväisyys itsensätyöllistäjien aseman parantamiseen on sen sijaan laskenut.

Edunvalvontajohtaja Petri Savolainen ymmärtää kriittisyyden: freelancerien tilanne on kurjistunut, ja koronavuosi on pahentanut asiaa.

Freelancerien asioita ajaessaan liitto tekee pitkäjänteistä vaikuttamistyötä, Savolainen kertoo. Liitto vaikuttaa lainsäädäntöön, joka koskee kollektiivista neuvotteluoikeutta työehdoista, työsuhteisuuden ja yrittäjyyden rajaa sekä sosiaali- ja työttömyysturvaa.

”Nämä kaikki ajamamme asiat ovat EU-komission tai Sanna Marinin hallituksen työlistalla, mutta koronapandemia on hidastanut niiden etenemistä”, Savolainen sanoo.