Millaisina vähemmistöt esitetään mediassa? Kuvaillaanko vähemmistöön kuuluvia asiattomasti? Keskustelua käytiin jo maaliskuussa 1950, kun Sotainvaliidien Veljesliiton Aivoinvaliidit ry. lähestyi Sanomalehtimiestä kirjeellä. Järjestö halusi oikoa mediassa usein esiintyvää väärää tietoa.
Yhdistys ”kiinnittää huomiota sanomalehdissä olleisiin uutisiin rikostapauksista, joissa tekijän tai siksi epäillyn epiteettinä on käytetty sanaa ’aivoinvaliidi’. Asianomaisen henkilön aivovammasta ei asiaa tutkittaessa useinkaan ole voitu esittää mitään todisteita”, invalidijärjestö kirjoittaa.
”Rikollisuus ei suinkaan ole aivovammasta johtuvaa.”
Järjestön mukaan vaarana on, että ”suuren yleisön keskuudessa voi vakiintua mielipide, että mikäli aivovammainen johonkin kykenee, on se jotain negatiivista”. Tämä puolestaan voi vahingoittaa ”eteenpäin pyrkivien invaliidien mahdollisuuksia työpaikan saannissa jne”.
Sanomalehtimies kehottaa liiton jäseniä ottamaan järjestön toiveen huomioon.
Maria Pettersson
Uusimmassa lehdessä
- Kilpajuoksua, pettymyksiä ja pohdintaa oman uran suunnasta. Journalistiopiskelijat Hanna Eskelinen, Iida Niskanen ja Sofia Tuovinen pitivät päiväkirjaa kesätöiden hakemisesta.
- Liiton jäsen pitää huolta kollegoista, ammatista ja koko alasta
- Barona maksoi Iltalehden yötoimittajille vuosien ajan liian vähän
- Tidskriftsombud: Finlandssvenska tidskrifter måste samarbeta mer för att klara sig