Yle taas ykkönen STT:n siteerauksissa – Suomen Kuvalehti nousi ensimmäisenä aikakauslehtenä kymmenen kärkeen

EDIT 17.3. 2021 JUTTUUN ON TEHTY OIKAISU

Suomen Tietotoimisto (STT) siteerasi vuonna 2020 useimmin Yleä, joka on pitänyt kärkipaikkaa siteerauksissa jo viisi vuotta peräjälkeen. STT siteerasi Yleä viime vuonna yhteensä 184 kertaa.

Luvut ilmenevät STT:n Journalistille tekemästä siteerausselvityksestä. Selvityksen teki viime vuoden tapaan STT:n toimittaja Tapio Pellinen.

Yle sai uutisvoittoja muun muassa kärkipoliitikkojen haastatteluista ja politiikasta ylipäätään, Sibelius-Akatemian häirintätapausuutisoinnista, Al-Holin leiriin liittyvästä seurannasta ja koronasuositusuutisoinnista. Yle seurasi tarkoin myös esimerkiksi kansanedustaja Juha Mäenpään (ps.) kunnianloukkaustapausta ja Huoltovarmuuskeskuksen maskikauppoja. Lisäksi Yle teki useita siteerauksia tuottaneita gallupeja ja kyselyitä.

Toiseksi siteeratuin toimitus oli viime vuosien tapaan Helsingin Sanomat, jonka siteerausmäärä putosi 141 kertaan viime vuoden 155:stä.

Helsingin Sanomat keräsi uutisvoittoja esimerkiksi gallupeilla, kyselyillä ja politiikan aiheilla, kuten ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) tapauksen uutisoinnilla ja presidentti Sauli Niinistön kommenteilla ajankohtaisiin asioihin.

Hesari seurasi tarkoin myös Helsingin politiikkaa ja Helsinki-Vantaan lentoaseman tapahtumia koronaviruksen levitessä. HS kunnostautui myös urheilun uutisilla sekä pitkillä tutkivilla jutuilla ja uutisilla muun muassa siivousalan epäkohdista ja Veijo Baltzarin epäillyistä rikoksista.

Kolmantena siteerauslistalla oli kolmen edellisvuoden tapaan Uutissuomalaisen kahdeksan hengen yhteistoimitus. Lähinnä Keskisuomalainen-konsernin sanoma- ja paikallislehdille sisältöjä tuottava Uutissuomalainen teki viime vuonna yhteensä 87 uutisvoittoa. Sen siteerauksia keränneet uutiset käsittelivät politiikkaa, EU:ta ja taloutta.

Neljänneksi nousi Ilta-Sanomat, jota STT siteerasi 61 kertaa. Viidenneksi tuli Lännen Media 55:llä siteerauksella. Kärkikymmenikköön mahtuivat myös Iltalehti, MTV, Maaseudun Tulevaisuus, Keskisuomalainen, sekä Suomen Kuvalehti, joka pudotti Savon Sanomat pois kymmenen kärjestä.

Ilta-Sanomat selvitti ansiokkaasti muun muassa psykoterapiayhtiö Vastaamon johtajan tietomurron pimittämistä, olympiakomitean puheenjohtajakisaa ja Huoltovarmuuskeskuksen maskikauppoja.

Toimituksen merkittävästä pienentymisestä joulukuussa tiedottanut Lännen Media oli viime vuonna vahvoilla esimerkiksi Kiuruveden hoivakotikuolemien uutisoinnissa. Lisäksi se käsitteli rikoksia, ulko- ja turvallisuuspolitiikan aiheita sekä esimerkiksi kausityöntekijöiden saamista Suomeen.

Iltalehden vahvuuksia olivat urheilu, politiikka, julkisuuden henkilöiden ihmissuhteet sekä rikokset. MTV Uutiset teki puolestaan skuuppeja rikosuutisissa, politiikassa, Haaviston tapauksen seurannassa ja esimerkiksi eduskunta-avustajana ja kunnallispoliitikkona toimivan Pekka Katajan (ps.) murhayrityksen seurannassa.

Suomen Kuvalehti (SK) on ensimmäinen aikakauslehti, joka nousi STT:n siteerauslistalla kymmenen siteeratuimman joukkoon vertailun kymmenvuotisen historian aikana. STT siteerasi SK:ta viime vuonna 16 kertaa.

Suomen Kuvalehdellä on takanaan vaikea syksy, jonka aikana julkaisijayhtiö Otavamedia kävi yt-neuvottelut ja lisäksi korona sekoitti arkea. Elokuussa 2020 aloittanut päätoimittaja Matti Kalliokoski on tyytyväinen siteerausmääriin.

“Tulos kertoo, että SK:n toimitus on tehnyt hyvää työtä. Sen on kyllä havainnut muutenkin, mutta tämä on konkreettinen osoitus siitä”, Kalliokoski sanoo.

Kalliokoski sanoo, etteivät vuoden 2020 uutisvoitot tulleet sattumalta, vaan ovat vaatineet töitä.

“SK:n tavoite keskittyä yhteiskunnallisesti olennaisiin asioihin on toiminut. Pelkkä määrä ei ratkaise vaan myös laatu.”

SK:n näkyvin uutisvoitto johti lopulta ministerin eroon, kun lehti paljasti elinkeino- ja valtiovarainministerin tehtävissä toimineen Katri Kulmunin maksattaneen keskustan puheenjohtajan tehtäviin liittyneitä esiintymiskoulutuksiaan työ- ja elinkeinoministeriöllä. Lehti uutisoi ensimmäisenä myös Huoltovarmuuskeskuksen tekemistä epämääräisistä maskikaupoista ja perussuomalaisten kansanedustajien salatuista kytköksistä kiinalaisyhtiön kanssa.

Kärkikymmenikön ulkopuolella olevista aikakauslehdistä STT siteerasi muun muassa Autosportia, Demokraattia, Talouselämää, Journalistia, Long Playta, Seiskaa, Seuraa ja Imagea. Autosportille siteerauksia kertyi kymmenen, Demokraatille seitsemän, muille yhdestä kahteen kappaletta.

STT:n Tapio Pellinen muistuttaa, että siteeraukset on poimittu käsityönä, joten inhimillisten virheiden mahdollisuus on olemassa.

“Selvityksessä on käyty läpi kaikki Suomen sanomalehdet ja keskeiset mediat, mutta on täysin mahdollista, että varsinkin harvinaisemmin siteeratut tiedotusvälineet, kuten aikakaus-, lifestyle- tai harrastelehdet saattavat jäädä pois selvityksestä”, Pellinen sanoo.

Mediaa itseään koskevia uutisia, kuten yt-neuvotteluja, lehteä tai sen toimittajia koskevia oikeusjuttuja tai päätoimittajavaihdoksia ei ole laskettu uutisvoitoksi ja siten siteeraukseksi.

STT:n siteerausten kokonaismäärä jatkoi laskuaan viime vuonna. Huippuvuosina 2013–2016 siteerauksia kertyi noin 1400 kappaletta. Viime vuoden luku oli 750.

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen osasi odottaa siteerausmäärän laskua, koska koronapandemia hallitsi uutisvuotta. Korona toi monelle toimitukselle uutisvoittoja mutta Holopainen arvioi, että jatkuva koronauutisointi ja uuden aihekokonaisuuden opettelu sitoi toimitusten resursseja muilta aiheilta.

“Korona on väistämättä vienyt meidän kaikkien aikaa muiden uutisten penkomiselta ja toisaalta STT:n resursseja siteeraamiselta. Asioita on jouduttu priorisoimaan kovalla kädellä”, Holopainen sanoo.

Siteerausten määrän pidempiaikainen lasku johtuu Holopaisen mukaan myös yleisestä uutistoiminnan kehityksestä. Uutisiksi päätyvien aiheiden määrä vähenee, kun toimitukset pyrkivät käyttämään pienenevät resurssit entistä tarkemmin.

“Verkkokilpailussa yleisön huomion saa vangittua vain kunnolla tehdyillä jutuilla, joiden eteen on nähty vaivaa. Näin journalismi palvelee lukijoita näissä aiheissa paremmin, mutta samalla muita karsiutuu väistämättä pois, kun resurssit eivät lisäänny.”

Lue lisää siteerauksista helmikuun Journalistista, joka ilmestyy 11.2. 2021

EDIT OIKAISU 17.3. 2021. STT:n kokoaman siteeratuimmat -listan luvuista löytyi virhe, minkä jälkeen STT laski kaikki vuoden 2020 siteeraukset uudelleen. Tämän jutun luvut on korjattu. Myös oheisen taulukon luvut on korjattu.