Liitto

Parikymmentä yleläistä saa vakipaikan, monen vuosia kestänyt pätkätyöputki jatkuu

Yle on vakinaistamassa 23 pitkään määräaikaisuuksia tehnyttä työntekijää. Ylen pääluottamushenkilö Anu Kähkönen kertoo, että nyt vakinaistettavien Ylen työntekijöiden joukossa on esimerkiksi toimittajia, kuvaaja-leikkaajia ja kuuluttajia.

Vakinaistamisten taustalla on luottamushenkilöiden käynnistämä selvitys, jossa tarkasteltiin 75 työntekijän määräaikaisuuksien perusteita ja niiden laillisuutta. Selvitys valmistui marraskuun lopussa.

Journalisti kertoi helmikuussa Svenska Ylen työntekijöiden määräaikaisuuksien ketjuttamisista ja siitä, miten työntekijät saattoivat työskennellä Ylellä jopa kymmenen vuotta ilman vakituista sopimusta. Tilanne on ollut sama myös muissa yksiköissä. Kähkönen arvioi, että asian saama julkisuus ja henkilöstöjohtajan aktivoituminen mahdollistivat selvityksen tekemisen ja sitä seuranneet neuvottelut työnantajan kanssa. Journalistiliiton juristi avusti luottamushenkilöitä neuvotteluihin valmistautumisessa.

Yle vakinaistaa työsuhteita nyt kolmessa yksikössä: Svenska Ylessä, Luovat sisällöt ja media -yksikössä sekä Uutis- ja ajankohtaistoiminnassa. Kähkösen mukaan yksiköissä käytiin läpi kaikkien sellaisten määräaikaisten työntekijöiden tilanne, joilla oli ollut useita määräaikaisuuksia peräkkäin usean vuoden ajan.

Selvityksessä nousi esiin erityisesti kaksi syytä, joiden perusteella työsuhteet vakinaistetaan. Monet olivat tehneet sijaisuuksia niin kauan, että työvoimalle oli pysyvä tarve. Jotkut taas työskentelivät ”projekteissa”, jotka olivat todellisuudessa tavanomaista ja pysyvää toimintaa. Esimerkiksi vuosia jatkunutta ohjelmaa saatettiin kutsua projektiksi.

Luottamushenkilöt selvittivät kymmenien Ylen työntekijöiden määräaikaisuuksien perusteita. Pääluottamushenkilö Anu Kähkösen mukaan selvitys osoitti, että moni määräaikaisuus oli perusteeton. Kuva: Heli Saarela

Ylen HR-päällikön Sami Toiviaisen mukaan Yle vakinaistaa 23 työntekijää, koska työntekijöille on pysyvä tarve. Osa vakituisista sopimuksista tulee voimaan parin kuukauden sisällä, osa on jo voimassa.

Selvitys tehtiin luottamushenkilöiden aloitteesta. Toiviaisen mukaan Ylellä aloittaa joka vuosi runsaasti vakinaisia työntekijöitä, joista suurella osalla on aiempaa työhistoriaa Ylellä. HR-osasto tarkastelee hänen mukaansa jatkuvasti, onko vakinaistamisille tarvetta.

Selvitys paljasti, että nykyinen käytäntö voi johtaa perusteettomiin määräaikaisuuksiin. Toiviainen ei silti näe tarvetta muuttaa käytäntöjä.

”Totta kai pyrimme koko ajan kehittämään ja petraamaan, mutta äkkinäistä räväkkää muutosta ei ole näköpiirissä”, Toiviainen sanoo.

Hänen mielestään on väistämätöntä, että osa työntekijöistä tekee pitkiäkin aikoja töitä erilaisissa pätkissä, koska Ylessä on jatkuvasti projektiluonteista toimintaa ja tarvetta sijaisille.

Ilman vakinaistamista jää Anu Kähkösen mukaan vielä parisenkymmentä työntekijää, joiden tilanteesta keskustelut jatkuvat. Joidenkin työntekijöiden määräaikaisuuksille oli Kähkösen ja työnantajan arvion mukaan lailliset perusteet.

Ongelmia on Kähkösen mukaan edelleen erityisesti nuortenohjelmissa, joissa määräaikaisuuksia perustellaan sillä, että osan työntekijöistä pitää edustaa kohderyhmänsä ikäluokkaa – toisin sanoen työntekijän täytyy olla nuori. Sitä, milloin nuoruus loppuu, ei kuitenkaan määritellä. Kähkösen mukaan muualla Ylessä voisi hyvin olla myöhemmin käyttöä nuortenohjelmissa aloittaneen työntekijän ammattitaidolle.

”Meillä on esimerkkejä siitä, että nuortenohjelmissa aloittanut on nykyään taloustoimittajana tai politiikan toimittajana”, Kähkönen kertoo.

Toiviaisen mukaan joidenkin kohdalla arvioidaan, ettei työntekijällä ole edellytyksiä siirtyä yleisiin journalistisiin tehtäviin esimerkiksi koulutuksen tai työkokemuksen puutteen vuoksi. Lisäksi hänen mielestään on vaikea arvioida, onko sopiva tehtävä avoinna, kun työntekijän täytyisi iän puolesta siirtyä muihin töihin. Toiviaisen mukaan on tapauskohtaista, mihin ikään asti nuortenohjelmia voi tehdä.

Yhtyneet-sopimuksella työskentelevät freelancetyöntekijät eivät olleet mukana nyt tehdyssä selvityksessä. Kähkönen kertoo, että seuraavaksi on alkamassa selvitys siitä, milloin on perusteltua ja asianmukaista teettää töitä Yhtyneet-sopimuksella.

 

Nuutti Takkinen, 38, on yksi vuosia Ylellä työskennelleistä ammattilaisista, joita ei edelleenkään ole vakinaistettu. Hän ei ollut mukana nyt päättyneessä selvityksessä, koska vuoden alkupuolella hän teki töitä Yhtyneet-sopimuksella ja oli työttömänä.

Takkinen on tehnyt Ylen eri toimituksissa töitä pääosin kahdessa jaksossa, vuosina 2004 – 2011 ja vuoden 2015 alusta lähtien. Takkinen arvioi, että näiden kahden jakson aikana hänellä on ollut kuutisenkymmentä sopimusta, joista osa on ollut määräaikaisia ja osa freelancetyöntekijän Yhtyneet-sopimuksia.

”Välillä olen tehnyt täysin samaa työtä eri sopimuksilla”, Takkinen kertoo.

Takkisen mukaan vuonna 2011 päättyneen jakson aikana työskentely oli osan aikaa projektiluonteista, freelancemaista ja ei-ympärivuotista. Hän teki muun muassa nuortenohjelma Summeria, radio-ohjelmia ja tv-dokumentteja.

Toinen, vuoden 2015 alusta alkanut jakso sen sijaan on ollut ympärivuotista ja täysipäiväistä työskentelyä. Sen katkaisi vain neljän kuukauden työttömyys tänä vuonna. Takkinen kertoo, että sinä aikana häntä pyydettiin tekemään erinäisiä lyhyitä työpätkiä ympäri taloa, mutta hän kieltäytyi.

Takkinen on työskennellyt vuodesta 2015 lähtien suurimmaksi osaksi Puoli seitsemän -ohjelmassa, jossa tekee parhaillaankin toimittajan sijaisuutta. Hän kertoo, että ensi vuodelle hänelle on luvattu suullisesti Yle-uransa pisin eli vuoden määräaikaisuus.

”Minun mielestäni näyttää siltä, että työpanokseni tarve Ylellä on pysyvä.”

Takkinen on käynyt läpi työhistoriaansa ja tilannettaan Journalistiliiton juristin kanssa. Vielä on auki, miten asian kanssa edetään.

Perheellistä miestä jäytää jatkuva epävarmuus töiden jatkumisesta eri tavalla kuin nuorempana. Takkinen kokee, että olisi helpompi esimerkiksi suunnitella lomia, vuokrata asunto tai hakea asuntolainaa, jos olisi vakituinen työ.

Hän haluaa kuitenkin tehdä julkisen palvelun sisältöjä, jotka hänen mielestään sivistävät ja lisäävät ymmärrystä maailmasta.


Lue lisää Ylen pätkätyöläisistä ja vakinaistamisista: Efter Journalistens Yle-granskning – nyanställningar och tydligare regler för inhopp och vikariat