Tutkittua

Koronakevät pakotti yleisradiot uudistumaan

Koronakriisi on nostanut yleisradioiden perusarvot kunniaan, mutta samalla pakottanut yhtiöt kohtaamaan digimurroksen. Tämä selviää tutkimuksesta, joka julkaistiin syksyllä Profesional de la Información -lehdessä. Tutkimuksessa arvioidaan koronakevään vaikutuksia Euroopan yleisradioihin.

Tutkijat kävivät läpi Euroopan yleisradiounionin (EBU) julkaisuja marraskuusta kesäkuuhun. Lisäksi he haastattelivat yhdeksäätoista asiantuntijaa, joista useimmat toimivat yleisradioiden johtoasemissa. Suomalaisista mukana ovat Jarno Koponen Yleltä ja Atte Jääskeläinen EBU:n asiantuntijana.

Koronapandemia iski tilanteessa, jossa yleisradioihin kohdistui jo valmiiksi kova muutospaine. Poliittinen painostus, kiristyvät budjetit, teknologinen kehitys ja yleisökato horjuttivat perinteisen median asemaa.

Kriisin keskellä korostui yleisradioiden rooli välttämättömyyspalveluna. Niiden tehtävänä oli välittää luotettavaa tietoa, vahvistaa uusia pandemianormeja ja viihdyttää kotiin juuttuneita. Tiedon saavutettavuutta yritettiin parantaa muun muassa huomioimalla kielivähemmistöt sekä kuulo- ja näkövammaiset. Yleisradiot tukivat myös etäopiskelua ja auttoivat torjumaan netin valeuutisia.

Televisiouutisista muodostui ihmisille tärkein tiedonlähde. Koronakevään pahimpina aikoina iltauutisten katsojaluvut kasvoivat Euroopassa 14 prosenttia. Eniten kasvoi nuorten katsojien määrä.

Samalla pandemia vauhditti digimurrosta. Toimittajat joutuivat opettelemaan uusien työkalujen, kuten pilvipalveluiden, käyttöä. Tietokantoja, tekoälyä ja dynaamisia visualisointeja hyödynnettiin yhä enemmän.

Tauti rajoitti television studiotyöskentelyä ja pakotti yleisradiot tinkimään tuotantoarvoista. Televisioon omaksuttiin piirteitä nettisisältöjen tuotannosta. Katsojien osallistaminen yleistyi.

Tutkijat arvioivat, että televisio- ja nettituotantojen risteymät jäävät pysyvästi osaksi yleisradioiden toimintaa.