”Paikallisyhdistysten tilanne on aika hälyttävä”, sanoo nuorin puheenjohtaja Topias Peltonen

Jos Topias Peltonen saisi päättää, Journalistiliiton yhdistysten mökkien varaaminen ja ylläpito keskitettäisiin jollain tapaa. Kiinteistöomaisuudessa ovat usein kiinni sekä yhdistysten rahat että huomio.

”Mökit ovat hallinnollisesti murheenkryyni. Kaikki rakastavat niitä, mutta minulla on huoli siitä, kuka niitä jaksaa ylläpitää tulevaisuudessa”, Peltonen sanoo.

”Ne vievät aikaa koulutustapahtumien suunnittelulta tai vaikka paikallisesta järjestäytymisestä. Meillä menee joka kokouksesta vähintään tunti hallintoon, kun käydään läpi remontit ja varaustilanteet. Sellaiseen toimintaan on vaikea houkutella uusia vapaaehtoisia.”

Peltonen, 27, valittiin syyskuussa Keski-Suomen Journalistien (KSJ) puheenjohtajaksi. Hän on jäsenyhdistysten puheenjohtajista nuorin, mutta on ollut mukana KSJ:n toiminnassa jo vuodesta 2015. Peltonen on innokas järjestötoimija – muun muassa SDP:n sitoutumaton kunnanvaltuutettu sekä journalistiikan ainejärjestön ja ylioppilaskunnan hallituksen entinen puheenjohtaja – mutta myös huolissaan siitä, ettei yhdistystoiminta ole kestävällä pohjalla.

Yksi syy on alan murros: Uusia vapaaehtoisia ei tule, kun alan merkittävin alueellinen työnantaja Keskisuomalainen ei juuri rekrytoi. Loput työsuhteisista ovat niin kuormittuneita, ettei kokoustaminen työpäivän jälkeen innosta.

Toiminta kaipaisi uudistamista ja raikastamista. Peltonen uskoo, ettei KSJ ole ongelman kanssa yksin.

”Paikallisyhdistysten tilanne on aika hälyttävä.”

Journalistiliitolla on 17 jäsenyhdistystä, jotka saavat tänä vuonna 760 000 euroa jäsenmaksurahaa toimintansa pyörittämiseen. Paraikaa yhdistysten roolia pohditaan osana liiton tulevaisuustyötä. Muutoksista toimintaan on tarkoitus päättää vuonna 2022.

Yhdistysten toiminnassa on isoja eroja. KSJ on melko aktiivinen ja tekee paljon yhteistyötä Jyväskylän yliopiston journalistiikan ainejärjestön Lööpin kanssa.

Peltonen on itsekin opiskelija, mutta muistuttaa, ettei yhdistys voi nojata opiskelijoihin.

”Ei se ole kestävä ratkaisu. Me kuitenkin lähdemme täältä viiden vuoden sykleissä.”

Opintojensa ohella Peltonen työskentelee Ylen taittavana toimittajana – nimellisesti Pasilassa, mutta nyt etänä Jyväskylässä. Se on konkretisoinut, miten jäykkä yhdistysrakenne on.

”Olen harmitellut sitä, miksi meillä pitää olla erikseen freelancerit ja Radio- ja televisiotoimittajien liitto. En tunne Yle Keski-Suomesta ketään, vaikka olen opiskellut täällä kahdeksan vuotta ja työskentelen Ylellä. Meillä ei ole yhteisiä tapahtumia”, Peltonen sanoo.

Toisaalta pääkaupunkiseudulle muuttavat opiskelukaverit ovat pahoitelleet sitä, että heidän on valittava Helsingin Seudun Journalistien koulutusten ja KSJ:n mökin väliltä.

”Miksei voitaisi tehdä vain enemmän yhteistyötä palveluiden osalta”, Peltonen kysyy.

Liiton tärkeimmät tehtävät ovat Peltosen mielestä journalismin puolustaminen ja ammatillinen edunvalvonta. Jälkimmäistä tarvitsisivat pätkien ja ttt-sopimusten kautta alalle tulevat opiskelijat nyt enemmän kuin koskaan.

Liiton tärkeimmät tehtävät ovat Peltosen mielestä journalismin puolustaminen ja ammatillinen edunvalvonta. Jälkimmäistä tarvitsisivat alalla usein pätkien ja ttt-sopimusten kautta tulevat opiskelijat nyt enemmän kuin koskaan.

”Enää ei anneta edes määräaikaisia, vaan vain nollatunti- ja ttt-sopimuksia. Eletään ja pelätään joka kuukausi, että saako töitä. Se on minusta äärimmäisen karmivaa.”

Peltonen toivoisi liiton kartoittavan, kuinka paljon ttt-sopimuksilla korvataan vakituista työn tarvetta.

Toisaalta tässä ajassa vieläkin vakavammin uhattuna tuntuu olevan journalismi, Peltonen sanoo.

”Siinä on kysymys koko meidän alamme olemassaolosta: onko journalismi uskottavaa ja onko sille tilausta? Jos alan lasku jatkuu, mitä on työ, jota jää jäljelle?”

Hän ymmärtää paineita laajentaa jäsenkuntaa ja palveluita viestintäammattien puolelle.

”En kuitenkaan haluaisi, että muutamme ydintämme houkutellaksemme viestijäihmisiä. Se rappeuttaa entisestään aikamoisessa murroksessa olevaa ammatti-identiteettiämme.”

”Haluaisin liiton puolustavan sitä, että olemme tärkeä osa demokraattista yhteiskuntaa ja ammatti, joka eroaa viestinnästä.”

Moni opiskelija toivoisi liiton olevan vieläkin aktiivisempi journalismin puolustaja julkisuudessa, Peltonen sanoo. Hän kiittelee liiton kannanottoja Johanna Vehkoon oikeudenkäyntiin liittyen, ja etenkin liiton päätöstä ostaa Ville Rannan pilakuva summalla, jonka Ranta lahjoitti korvaamaan Vehkoon maksettavaksi määrätyt vastapuolen oikeudenkäyntikulut.

”Sellaisia tempauksia näkisi mieluusti vielä enemmän. Uskoisin, että se oli teko, mitä miltei kaikki liiton jäsenet arvostivat.”