Kameradroonit ovat jo osa sanomalehtien arkea

Uuden tutkimuksen mukaan useimmat isot suomalaiset sanomalehdet omistavat ja käyttävät kameradrooneja. Tutkimuksen on laatinut joukko Jyväskylän yliopiston journalistiikan tutkijoita. Tulokset julkaistiin heinäkuussa Media and Communication -lehdessä. Tutkijat haastattelivat vuosina 2019 ja 2020 puhelimitse kahdeksankymmenen merkittävimmän suomalaisen sanomalehden uutistoimituksia. Tältä pohjalta he arvioivat, missä tahdissa ja millä laajuudella lehdistö on ottanut kameradroonit käyttöön.

Kansainvälisesti droonien käyttö yleistyi kokeilunhaluisimmissa uutistoimituksissa vuosina 2010 – 2014. Suomessa uusi teknologia siirtyi alan harrastajilta ensin lähinnä suuriin julkaisuihin ja niistä edelleen pienempiin. Tutkimuksen perusteella varhaisin omaksuja oli Helsingin Sanomat, joka käytti kameradroonia ensimmäisen kerran tammikuussa 2012. Kaksi vuotta myöhemmin ne alkoivat levitä muihin toimituksiin, ja vuosikymmenen jälkipuoliskolla vuosi vuodelta ne omaksuttiin yhä laajemmin.

Vuonna 2017 droonin hankki ensimmäinen melko pienilevikkinen lehti, Raahen Seutu. Alkuvuodesta 2020 vain kolmella viidestätoista suurimmasta sanomalehdestä ei ollut omia kameradrooneja. Keskisuurista lehdistä noin puolet oli lähtenyt mukaan varusteluun. Tutkituista lehdistä pienimmät eivät omistaneet drooneja.

Useimmat droonin omistavat toimitukset käyttävät niitä viikoittain. Yleisiä kuvausaiheita ovat maankäyttö, festivaalit ja luonto, mutta monenlaisia luoviakin käyttötapoja esiintyy. Kolmannes lehdistä tilaa droonikuvaa uutistoimitusten ulkopuolisilta freelancereilta. Osa toimituksista katsoo, että omaa droonia ei tästä syystä edes tarvita. Toisaalta teknologian omaksumista on hidastanut myös epävarmuus koskien Suomen ja EU:n säädöksiä.

Artikkelin voi ladata osoitteesta http://dx.doi.org/10.17645/mac.v8i3.3075