Alan Rusbridger haaveilee puolueettomammasta brittilehdistöstä ja uutismedian uudesta normaalista

”Rahoituksen löytyminen ei tulevaisuudessa ole uutisorganisaatioille itsestäänselvyys, ei edes BBC:lle”, Alan Rusbridger huokaa.

66-vuotias The Guardianin pitkäaikainen päätoimittaja (1995 – 2014) on kuluvan vuoden aikana kirjoittanut paljon BBC:n merkityksestä Britannian demokratialle. Vuodenvaihteen tienoilla huolenaiheeksi nousi pääministeri Boris Johnsonin ajatus siitä, että BBC:n lupamaksurahoituksesta pitäisi luopua. Se tarkoittaisi BBC:n rahoituksen leikkaamista.

”Olisi hulluutta kajota valtakunnan ainoaan tukevalla pohjalla seisovaan uutiskoneistoon. BBC kuuluu niihin harvoihin asioihin, jotka liimaavat riitaista kansaamme yhteen.”

Koronaviruspandemian aikana Johnsonin ehdotus on ”onneksi” painunut taka-alalle, mutta Rusbridger uskoo, että siihen palataan, kun epidemiatilanne hellittää ja elämä normalisoituu. Perustelut BBC:n heikentämiselle kuulostavat samoilta kuin Suomessa, jossa kaupallisten mediayhtiöiden Medialiitto on ajanut kavennuksia Ylen toimintaan.

”Ihmiset luottavat BBC:hen. Mutta moni mediatalo näkee hyötyvänsä siitä, että yleisradioyhtiötä heikennettäisiin.”

Lisäksi Brexit heikensi myös BBC:tä, Rusbridger sanoo.

”Kiistely EU-erosta oli niin vimmaista, että Brexitin kannattajat näkivät BBC:n neutraalin uutisoinnin euromyönteisenä propagandana. EU-mieliset taas puhuivat Brexit Broadcasting Corporationista. Uutisten tekeminen voi olla epäkiitollista hommaa, vaikka sen tekisi hyvin.”

Alan Rusbridger on 3. ja 4. syyskuuta järjestettävän Helsinki Ethics Conferencen puhuja. Konferenssi käsittelee eettisiä kysymyksiä mediassa, viestinnässä ja pr-toiminnassa. Verkon välityksellä esiintyvä Rusbridger aikoo omassa puheessaan käsitellä demokratian, luottamuksen ja eurooppalaisen yhtenäisyyden suhdetta.

Britanniassa käsitteistä on mahdoton puhua puhumatta Brexitistä.

”Meitä painaa pandemian aiheuttama epävarmuus siitä, millaista elämää vaikkapa ensi vuonna elämme. Mutta olemme epävarmoja myös siitä, miten selviämme EU:sta irtauduttuamme”, Rusbridger sanoo.

”Vimmaisimmin Brexitiä ajaneet lehdet ovat lakanneet kirjoittamasta siitä, sillä nyt on selvää, että se vahingoittaa talouttamme.”

Englantilainen lehdistö on pitkään jakautunut konservatiivipuolueen ja labourin lehtiin. 2000-luvun kuluessa konservatiivimedian vaikutusvalta on kasvanut ylivoimaiseksi, Rusbridger toteaa. Hän sanoo oman ajattelunsa viime vuosina muuttuneen. Ehkä olisi hyvä, että maassa olisi enemmänkin BBC:n kaltaisia puolueettomia uutisorganisaatioita.

”Kysymys on siitä, millä lukijoiden luottamus voitetaan. Olen alkanut ajatella, että uutistoimituksen ja uutispäätoimittajan täytyisi olla poliittisesti neutraaleja, vaikka lehti ehkä tunnustaisikin väriä muissa osioissaan. Lukijan epäluulo herää, jos uutisosasto on vasemmalle tai oikealle kallellaan.”

Puhe kiertyy takaisin siihen, kuka tulevaisuudessa haluaa kuluttaa mediaa, ja miksi. Koronaepidemia on lisännyt kansalaisten tiedontarvetta, mutta pitkäaikainen trendi on Britanniassa ollut kansan mediasuhteen kyynistyminen.

”Luulen, että alkavan vuosikymmenen aikana media-alan on pohdittava perusteellisesti, miksi ja millä rahalla uutisia tehdään. Ihmiset tuntevat maailman hajoavan ympäriltään, ja etsivät keinoja ymmärtää, mitä tapahtuu. Siksi ihmiset haluavat lehtiä ostaa, eivät siksi, että haluavat antaa lisää vaikutusvaltaa tabloidimoguli Rupert Murdochille”, Rusbridger sanoo.

Rusbridger huomauttaa, että journalistit itse ymmärtävät kyllä työnsä tärkeyden tiedonsaannin ja demokratian kannalta.

”Mutta hahmottavatko lukijat, mitä he menettävät, jos lehtiä kuolee? Kaikki ymmärtävät, että jos kukaan ei maksa terveydenhuollosta, yhteiskunta on pulassa. Mutta meidän työmme on yhteiskunnalle yhtä tärkeää kuin ambulanssikuskien.”

Rusbridger sanoo, että kyse on palvelutehtävästä. Media-alan on vakuutettava päättäjät tarpeellisuudestaan, jotta ala ei katoa vanhojen, romahtavien rahoitusmallien mukana. Nykytilanne, jossa monen lehden taustalta löytyy ainoastaan tuloksesta kiinnostunut suuryritys, ei voi kestää.

”Tulee esimerkiksi pandemia ja romahduttaa mainostulot. Omistaja haluaa voittonsa, ja irtisanoo toimittajia. Lukijoilla on sen jälkeen taas vähemmän luettavaa, ja vähemmän syitä maksaa lehdestä”, Rusbridger summaa.

”Uutismedian on oltava jatkossa ehkä enemmän julkisesti tuettua, tai voittoa tavoittelematonta tai jotain, mitä emme vielä hahmota.” l

Helsinki Ethics Conference 2020. 3. – 4. 9. Hotel Kämp

Lisätiedot: helsinkiethics2020.com