Lomalle jäämistä suunnittelevan freelancerin vaakakupeissa ovat tulot ja työkyky. Vapaata varten on varattava aikaa ja rahaa.

Turkulainen Heidi Pelander päätti jo freelanceriksi ryhtyessään, että hänen on pystyttävä myös lomailemaan.

”Ajattelin, että jos en pysty pitämään lomaa, täytyy tehdä jotain muita töitä. Ensimmäiset vuodet olivatkin älyttömän kiireisiä”, hän kertoo.

Säännölliset toimeksiannot esimerkiksi järjestö- ja henkilöstölehtiin ovat luoneet aikataulun, joka sanelee Pelanderin kesäloman juhannuksesta elokuun alkuun.

Hän uskoo, ettei kukaan pysty tekemään luovaa työtä täysillä vuoden ympäri. Pelander on huomannut, että lomasta kannattaa viestiä toimeksiantajille avoimesti ja ajoissa.

”Satunnaisille toimeksiantajille tätä on joskus pitänyt selventää erikseen. Koen, että se on myös PR-työtä: freelancerkaan ei veny loputtomiin, vaikka usein organisoikin aikataulunsa uusiksi keikkojen takia.”

Joskus freelancerille tarjotaan keikkoja juuri loman kynnyksellä. Uutisia sekä rikos- ja oikeusjuttuja tekevä Pekka Moliis Kajaanista sanoo, että vaikka kalenterin on toisinaan joustettava, silläkin on rajansa.

”Jos ostaja ei ole ajoissa liikkeellä, enkä ehdi tehdä juttua ennen lomaa, se ei ole minun ongelmani”, Moliis toteaa.

Toisinaan iso uutinen voi silti saada hänet keskeyttämään lomansa, joka tavallisesti on neljästä viiteen viikkoa juhannuksesta.

”Jos tapahtuma on tarpeeksi iso ja kysely tulee tutulta, hyvältä ostajalta, yritän irrottautua.”

Arjesta irti pääseminen onnistuu hänen mukaansa hyvin mökillä.

Suomen Freelance-journalistien toiminnanjohtaja Hanna Kaisa Hellsten suosittelee muillekin kotoa lähtemistä loman alussa, jotta työasiat jäävät taakse. Hän neuvoo freelancereita pohtimaan, mistä hinnasta nämä ovat valmiita luopumaan lomasta.

”On yksilöllistä, miten nopeasti kesken loman tehdyltä keikalta pääsee takaisin lomamoodiin. Toisaalta jotkut jutut, kuten luontoon ja maatalouteen liittyvät, on tehtävä tiettyyn aikaan.”

Hellsten kannustaa freelancereita ajattelemaan lomaa satsauksena hyvinvointiin.

”Se kasvattaa jaksamispuskuria, mutta edellytyksenä on se, että free pystyy laskuttamaan järkeviä liksoja.”

SFJ:n palkkiosuositukset perustuvat siihen, että freelancereilla pitäisi olla saman verran lomaa kuin työsuhteisilla työntekijöillä.

Sekä Moliis että Pelander rahoittavat lomansa vuoden aikana tilille keräämänsä puskurin turvin. Sen – ja loman jälkeen jo tiedossa olevien keikkojen turvin – lomailla voi hyvillä mielin.

Moliis pitää tarkkaa kirjaa tilauskannastaan. Hän tekee säännöllisesti vuoroja Kuntalehteen ja niitä sovitaan etukäteen myös syksylle. Toinen kivijalka ovat toistuvat Ilta-Sanomien toimeksiannot ja kolmas satunnaiset keikat, joita korona on nyt syönyt.

”Kun menonsa tuntee, pystyy laskemaan, paljonko kuussa vähintään pitää laskuttaa. Jos en laskisi näitä säännöllisesti, saisin varmaan rahat äkkiä loppumaan”, Moliis sanoo.

Pelander sanoo olevansa varautuja henkeen ja vereen. Hän huhki alkuun starttirahan turvin kasaan taloudellisen puskurin, joka kattaa aina vähintään kolmen kuukauden tulot. Koska töitä on riittänyt ja kunnolliseen YEL-vakuutukseen on ollut varaa, säästöjä ei tarvinnut syödä edes äitiyslomalla. Epävarmana korona-aikana Pelander on puskurista erityisen kiitollinen.

”Olen ollut onnekas, mutta tehnyt myös paljon töitä ja miettinyt töiden järjestämisen niin, että loma on mahdollista.”