Nimitys

Laura Ahva haluaa saada paremman otteen kiihtyvästä mediaympäristöstä

Aloitat syksyllä journalistiikan apulaisprofessorina. Mitä aiot aivan ensiksi opettaa?
Vedän kurssin, jolla mietitään median ja yhteiskunnan suhdetta. Koronakriisi antaa paljon esimerkkejä. Yhdistämme teorian käsitteitä ja käytännön elämää.

Samaan aikaan aloittaa myös toinen journalistiikan apulaisprofessori. Kehu kollegaasi Heikki Heikkilää.
On helppo työskennellä tutun, ahkeran ja sitoutuneen ihmisen kanssa. Meillä on Heikin kanssa osin samansuuntaiset tutkimusintressit.

Toimittajaksi on perinteisesti voinut ryhtyä kuka tahansa. Miksi koulutuksella on merkitystä?
On tärkeää perehtyä asioihin rauhassa. Se tarkoittaa käsitteellisen ja eettisen pohjan luomista ennen kuin hyppää kiireiseen työelämään.

Olet sanonut, että ”villi mediaympäristö some-kohuineen pyörii ammattimaisesti tuotetun journalismin ympärillä”. Mitä tarkoitat?
Mediaa kulutetaan etupäässä verkon kautta erilaisilla alustoilla. Some on villi, mutta alustoilla pyörii myös paljon materiaalia, jota on tuotettu mediataloissa. Samalla journalismi tarvitsee jakelualustoja löytääkseen lukijoita. Tätä vastavuoroista suhdetta on pystyttävä tarkastelemaan.

Miten journalistiikan koulutus on muuttunut parinkymmenen viime vuoden aikana?
Nyt keskitytään enemmän sisältöön, kun väline-erot ovat liuenneet. Jakelukanava vaikuttaa, mutta enää sitä ei pidetä niin erillisenä. Digitalisaatio on ollut kiivasta jo kymmenen vuotta. Tutkimus tulee pikkuisen jäljessä. Viime vuosina on alettu saada jäsenneltyä ja kehitettyä käsitteitä.

Olet erikoistunut sovittelujournalismiin. Olisiko se erityisen sopiva journalismin laji vallitsevaan poikkeustilaan?
Joskus voisi miettiä, onko journalismin aina esitettävä maailma vastakkainasettelun kautta. Aiheet kuten ympäristö, maahanmuutto, uskonnot ja terveys, koronakin ehkä ajan mittaan, polarisoituvat helposti. Tutkijat, toimittajat ja opiskelijat ehdottavat sovittelujournalismia näkökulmaksi erityisesti sellaiseen journalismiin, joka käsittelee konfliktiherkkiä aiheita.

Millaista tietoa olet saanut poikkeustilasta mediasta?
Mielestäni suomalainen media on poikkeustilanteessa toiminut hyvin. Ulkomaan- kirjeenvaihtajia kutsutaan kotiin, mutta silti media seuraa kansainvälisiä tapahtumia. Se on tärkeää, jotta pystymme ymmärtämään mitä tapahtuu. Kriisi on niin pysäyttävän globaali.

Mikä on parasta tutkijan työssä?
Tutkijan työ on siitä ainutlaatuinen ammatti, että voi itse suunnitella tutkimushankkeen ja muotoilla tutkimuskysymyksen. Jos saa rahoituksen, niin sitten on myös mahdollisuus ja vapaus toteuttaa tutkimus. Uudessa työssä innostaa se, että pääsen enemmän opetukseen kiinni.

 

Laura Ahva, 41, aloittaa syksyllä viisivuotiskautensa Tampereen yliopiston journalistiikan apulaisprofessorina. Ahva toimi Sovittelujournalismi-hankkeen vetäjänä 2016 – 2018. Hän tutki yhdessä toimittajien ja opiskelijoiden kanssa, miten sovittelevuuden voisi ottaa journalismin tekemistä määrittäväksi ohjenuoraksi.