Radiolla menee hyvin. Mainosraha houkuttaa myös maakuntalehtiä. Keskisuomalaisen uutta kanavaa perustaa Henri Berg.

Keskisuomalaisen toimitalon aulassa Jyväskylän Aholaidassa on maaliskuun alussa vaneriseinä. Sen takana ei ole vielä oikein mitään. Mediatalon uuden radiokanavan studio on vasta rakentumassa.

Päätoimittaja Henri Berg on pystyttänyt huhti-toukokuussa aloittavaa kanavaansa parin kuukauden ajan. Kanava saa yleisökilpailun kautta valitun nimensä vasta paria viikkoa myöhemmin. Siitä tulee Radio Keskisuomalainen.

Keskisuomalainen on päättänyt laajentaa toimintaansa radiopuolella. Lahdessa Radio Voiman omistava konserni aloittaa paikallisradiotoiminnan nyt Jyväskylässä ja myöhemmin tänä vuonna Kuopiossa.

Keskisuomalainen ei ole paikallisradioapajilla yksin. Myös muut maakuntalehtiä julkaisevat yritykset havittelivat radiolupia, kun niitä viimeksi jaettiin.

Radiomaailmassa liikkuu rahaa, toisin kuin monella muulla median alalla.

Berg ottaa vieraan vastaan nyrkkitervehdyksellä.

Hän on siirtynyt kättelystä fist bumpiin päiviä aikaisemmin, ensimmäisten joukossa. Sen vahvempia merkkejä vain parin viikon päässä odottavasta poikkeustilasta ei maaliskuun alussa vielä ole. Tietoisuus koronaviruksesta kolkuttelee jo mielen perukoilla, mutta siihen ei haastattelun aikana viitata monestikaan. Jyväskylässä pusketaan hyvällä fiiliksellä kohti kanavastarttia.

”Tänään olen kuunnellut tilaamiani äänituotantoja eli kanavatunnuksia”, Berg sanoo.

”Aamupalaverissamme sivuttiin myös tuon studion rakentamista. Tällaisia asioita pompsahtelee esiin, että ai niin, jos haluamme puolentoista kuukauden päästä aloittaa, niin onko kukaan muuten muistanut tilata sitä studiopöytää? Kun siitä tuli se tarjous, ja siinä oli kahdeksan viikon toimitusaika?”

Kaupallinen radiotoiminta on tuottanut viime vuodet valtakunnan tasolla hyvin. Kaupallisen radion mainosmyynti kasvoi vuonna 2019 edellisvuoteen verrattuna yli kuusi prosenttia, lähes 70 miljoonaan euroon. Kuuden viime vuoden aikana radion mainosmyynti on kasvanut yli 32 prosenttia.

Radio myös tavoittaa suomalaiset edelleen, aivan kuin median murros ei olisi juurikaan koskettanut koko alaa. Päivittäin radiota kuuntelee 68 prosenttia suomalaisista, viikoittain yhdeksän kymmenestä.

33-vuotias Berg siirtyi keskisen Suomen mediajätin riveihin Yleisradiosta. Loppiaisen jälkeen Radio Keskisuomalaisen päätoimittajana aloittanut Berg on pitkän linjan radioammattilainen, nimenomaan paikallisen radion. Berg työskenteli viimeksi Radio Suomessa Keski-Suomen ja Etelä-Savon radiotuottajana. Kaupallista radiota hän on tehnyt muun muassa Radio Cityssä ja Radio Jyväskylässä.

Berg sanoo miettineensä pitkään, lähtisikö turvallisesta Ylestä uuteen seikkailuun.

Kun tehdään Keski-Suomeen paikallisradiota, kukaan ei pysty tekemään sitä yhtä uskottavasti kuin Keskisuomalainen, hän sanoo.

”Ajattelin, että jos en kokeile tätä, se jää harmittamaan. Uuteen lähteminen taas ei tule harmittamaan, vaikka tämä menisi pieleen. Tekemättömät asiat voivat jäädä kaivelemaan.”

Berg kertoo päässeensä Radio Keskisuomalaisessa vaikuttamaan kaikkeen, kuten toiveissa olikin:

Miten kanava rakentuu? Millainen sen brändi on? Mikä sen nimi on? Miltä se kuulostaa? Kuka siellä puhuu?

Vaikka Keskisuomalainen omistaa paikallisradion Lahdessa, Jyväskylän pääkallonpaikalla radio-osaamista ei ennestään juuri ole.

”Se on tietenkin iso vastuu sitten. Ei ole juuri muita syyteltävinä, jos kaikki menee munilleen.”

Samanlaisia asioita pohdittiin Tampereella noin kaksi vuotta sitten. Tuolloin kaupungissa perustettiin uudelleen paikallinen Radio 957.

Radio 957:n tarina on toki pidempi: Kanavaa pyöritti vuodesta 1985 aluksi Tampereen yliopiston ylioppilaskunta. Monikansalliselle SBS:lle siirtynyt asema lakkautettiin vuonna 2012.

Marraskuussa 2017 Bauer Mediaksi muuttunut entinen SBS palautti ysiviisseiskan tamperelaiseen eetteriin

”Kanava oli viiden vuoden tauon aikana unohtunut. Osa ei edes vielä tiedä, että se on tullut takaisin”, 957:n kanavapäällikkö Ari Ojala sanoo.

”Siihen nähden kuunteluaikamme ovat kehittyneet tosi hyvin. Olemme kaupallisista radioista tavoittavuudessa neljäntenä tällä alueella, valtakunnalliset kanavat mukaan lukien.”

Ojalan kanssa Radio 957:aa pyörittää Tampereen Kehräsaaren punatiilisessä tehdasidyllissä kaksi kanavaääntä, aamun Mika Lintu ja iltapäivän Antti Granlund.

Mainonnan tärkeintä kohderyhmää, 25 – 54-vuotiaita, tavoitteleva uusi Radio 957 kertoo vieraidensa Tampereesta, kolmikko määrittelee. Klassinen ja uudempi manserock soi kanavalla paljon, mutta tilaa annetaan myös puheradiolle.

Granlundin mukaan 957:n tapa olla paikallinen ja ajankohtainen on positiivisen näkökulman löytäminen uutis- ja puheenaiheisiin.

”Pakkohan meillä on käsitellä jotain koronavirusta pirkanmaalaisesta näkökulmasta, se on kaiken lävistävä aihe. Normaalisti meillä ei kuitenkaan ole hirveästi sellaisia aiheita, joissa se aihe itsessään alkaa ottaa kuulijaa päähän”, Granlund sanoo.

”Meitä on kiva kuunnella. 957:n maailma on ongelmaton. Twitteristä löytää ne negatiiviset aiheet, joita emme ainakaan käsittele. Se on sellainen myrkkytynnyri. Meidän kanavallamme linnut visertävät, Pate laulaa Pitkää kuumaa kesää, ja me keskustellaan siitä, miten lähdemme perheiden kanssa käymään vesipuistossa.”

Monipuoliset aiheet pitävät tekijät vireinä ja tekevät kanavasta tunnetun, Mika Lintu pohtii.

”Tänään minulla oli vieras Pirkanmaan Yrittäjistä. Huomenna soitan Ilkka Alangolle. Sitten tulee teatterihaastattelu. Se on tekijälle antoisaa ja samalla hyvää mainosta meille itsellemme. Vieraat laittavat someen, että ovat täällä, sana leviää ja heidän ystävänsä kääntävät kanavalle.”

Radio 957:n comeback on tekijäkolmikon mukaan onnistunut, koska kanava kertoo Tampereesta ja myös luo omaa Tamperettaan.

1980-luvun ylioppilasradio muistetaan muun muassa 40-osaisesta Juice 40 -sarjastaan, jonka esittämisestä verkossa nykyinen Radio 957 muuten riitelee parhaillaan sarjan tekijän kanssa, tai uraa uurtaneesta treffiohjelmasta Tule ja puserra.

Näitä muistellaan Tampereella radiotapauksina.

Nykyinen Radio 957 on luonut omia Tapauksiaan, esimerkiksi soittamalla koko päivän Popedaa tai kaikki Eppu Normaalin kappaleet aakkosjärjestyksessä. Lähetysvirtaradiokin voi silloin tällöin irrotella ja irtaantua soittolista-arjesta.

 

Radion menestys syntyy radion tekemisen taidoilla ja pitkäjänteisyydellä, kanavapäällikkö Ari Ojala sanoo.

”Mainonnasta on hyötyä, mutta on radiojuontajia, jotka ovat viikoittain telkkarissa, eikä se ole näkynyt heidän kanaviensa kuuntelijaluvuissa mitenkään”, Antti Granlund jatkaa.

”Somejulkkis ei suoraan tuo jengiä somesta radioon. Radio on se elämänkumppani siinä arjen taustalla, ja sille ollaan todella uskollisia.”

Radio 957 ei sekään saanut kuulijoista pysyvää kumppania 2000-luvun alkupuolella. Granlund kuului kanavan tekijöihin jo silloin.

Tehtiinkö silloin siis jotain Tampereella tai kaupallisessa radiossa yleensä väärin tai huonommin?

Kaupallisen radion rakennemuutos tapahtui 2000-luvun vaihteessa, Granlund muistuttaa.

Silloin oli vielä paikallisia pieniä radioita, ja niissä oli paljon väkeä töissä. Monikansalliset jätit kuten SBS ostivat niitä itselleen, virtaviivaistivat sisältöjä, toivat ison talon mainosmyyntivolyymin.

”Silloin opeteltiin toden teolla tekemään kaupallista radiota ja tajuttiin musiikin ja soittolistojen merkitys. Fokus oli ennemminkin eloonjäämisessä ja siinä, että opetellaan tekemään ammattimaista.”

Uudeksi hiottu SBS:n Radio 957 selviytyi vuoteen 2012, mutta lakkauttamista edeltäneitä vuosia ei kaupungilla muistella, Granlund myöntää, vaikka silloinkin tehtiin kunnianhimoista jälkeä esimerkiksi kiekkolähetyksissä.

 

Ari Ojalan mukaan radion nykyisen nousukauden taustalla on juuri 2000-luvulla tapahtunut ammattimaistuminen, keskittyminenkin. Radio 957:n toimituksessakin synergia näkyy. Samassa konttorissa tehdään ja myydään myös Bauer Median Iskelmää. Ojala on myös Iskelmän kanavapäällikkö.

”Nykyiset isot talot Bauer ja Sanoma pyrkivät tekemään hyviä radiokanavia, osa niistä kuulijaprofiililtaan kapeampia ja osa leveämpiä. Molemmat pitävät huolta, että radiolla on oikea arvo, eikä mainoksia ruveta polkuhinnoittelemaan”, Ojala sanoo.

Bauer Median toimitusjohtaja Sami Tenkanen näkee radion menestyksen taustalla tarjonnan monipuolisuuden. Iskelmän tai raskaan rockin ystävä tietää, mistä haluamaansa tavaraa saa kuultavakseen.

”Vähän niin kuin Kotipizzasta tilatessaan tietää, että saa pitsaa eikä burgeria. Mutta yhtä lailla voit halutessasi valita burgerpaikan tai kebabravintolan. Iskelmällä ei voida soittaa Dimmu Borgiria, koska kuulijat pettyisivät, mutta sillekin on omat kanavansa.”

Radion prime time on eri aikaan kuin muilla. Se helpottaa kuulijoiden ja mainostajien houkuttelemista.

”Televisiolla se on illassa, netissä koska milloinkin. Me olemme mukana ihmisten päivässä, arjessa. Se on meidän etumme”, Ari Ojala sanoo.

Teknologian osalta arjen seuralainen on sopeutunut niin internetiin kuin älypuhelimiinkin.

Kaupallisen radion edunvalvontajärjestön RadioMedian toiminnanjohtaja Stefan Möller nostaa juuri teknologisen muokkautuvuuden radion menestyksen yhdeksi suureksi syyksi.

”Audiosta ei ole koskaan aiemmin puhuttu näin paljon”, Möller sanoo.

”On demand -kuuntelu, suoratoistopalvelut, äänikirjat ja podcastit täydentävät radion kuuntelua. Ne eivät pitkään aikaan nouse FM-radion kuulijamääriin, mutta ne tuovat kuluttajalle lisää mahdollisuuksia sisältöjen löytämiseen”, Möller sanoo.

Kun FM-radio tavoittaa aikuisista jo nyt yli 90 prosenttia, luvun ei juuri voi olettaa kasvavan, Möller huomauttaa. Kasvua voi kuitenkin hakea juuri muusta audiosta ja muista jakelumuodoista.

 

Jyväskylässä Henri Berg luottaa siihen, että myös Jyväskylän seudulla on kaivattu paikallista ääntä. Bauer Median vuonna 2014 elvyttämä Radio Jyväskylä lopetti lähetykset jo vuonna 2016. Mediatakojien Radio Kompassi toimi vuoteen 2017. Sen jälkeen seudulla ei ole ollut paikallista kaupallista toimijaa.

Radio Keskisuomalaisen segmentti on lavea, 35 – 70-vuotiaat keskisuomalaiset. Ohjelmaa tulee arkisin noin puoli seitsemästä iltakuuteen. Painopiste on ennen kaikkea Jyväskylässä. Musiikin sijasta kanava haluaa erottua muista toimitetulla sisällöllään.

”Paikallinen on tietenkin se ensimmäinen adjektiivi. Valtakunnan mediaa ei kiinnosta Jyväskylässä juuri muu kuin MM-rallit. Meiltä kuulee muutkin paikalliset asiat”, Berg sanoo.

Formaatti on lukemattomista paikallisradioista tuttu, mutta formaatin täyte omaa ja ainutkertaista. Berg lupaa radion prime timessa, aamulla ja päivällä, nostoja päivän tärkeimmistä puheenaiheista ja uutisista

”Studiovieraita on totta kai päivittäin. Paikallisuus ei tarkoita sitä, että meidän täytyisi jokaisessa spiikissä puhua Keski-Suomesta, vaan myös sitä, että meidän täytyy pystyä tekemään paikallisella kulmalla aiheita, joista ihmiset puhuvat”, Berg linjaa.

”Tätä päivää ei sen sijaan ole se, että radiossa lueteltaisiin jotain menovinkkejä tai kuuluteltaisiin kadonneiden koirien perään. Kanava kuulostaa ajankohtaiselta ja viihdyttävältä, ei menneisyyden paikallisradiolta.”

Berg on jääkiekkomiehiä, ja sydämestään jyppiläinen.

Hän pelasi Jypissä B-junnuikäiseksi saakka, ja on kuuluttanut seuran liigajoukkueen SM-liigapelejä vuodesta 2012 lähtien.

Radioon Jypin ottelut selostettiin vielä keväällä 2020 Radio Cityllä, mutta syksystä lähtien ne ovat Radio Keskisuomalaisen lippulaivatuote.

Berg myöntää, että uudelle kanavalle hyppääminen olisi mietityttänyt enemmän, jos kiekko ei kuuluisi ohjelmistoon – vaikkei paikallisradiokiekko enää suoratoistotelevisointien aikana samoissa kuulijaluvuissa liikukaan kuin vielä 10–15 vuotta sitten.

”Jypin radiointi on minulle iso juttu. Samalla pitää ymmärtää pelien olevan asia, joka liikuttaa joka kerta sen 4 000 ihmistä paikasta toiseen. Ei mikään muu täällä siihen pysty, ei likimainkaan. Lätkä ja paikallisradio muodostavat pyhän yhteyden”, Berg sanoo.

”Keskisuomalainen ja Jyp ovat toisistaan riippuvaisia, halusivat sitä tai eivät. Radiointisopimus tuo tietyn uskottavuuden tälle kanavalle kuulijoiden ja yhteistyökumppanien suuntaan. Jos Keskisuomalainen perustaa radiokanavan, niin olisihan se kummallista, jos siellä ei olisi Jypin otteluselostuksia.”

 

Omalle radiolle ei Keskisuomalaisen tapaisessa isossa talossakaan ole tarjolla suuria resursseja. Radio Keskisuomalaisen aamun ja iltapäivän osa-aikaisiksi palkattavat juontajat ovat tätä kirjoitettaessa vielä julkistamatta. Kolme juontajaa ja itsekin juontava Berg muodostavat kanavan ydinjoukon.

Aamun ja iltapäivän slotteihin tarvitaan lujat radioammattilaiset. Vaikka varsinaisia radiojuontajia ei talossa ennestään ole, uutisosaamista löytyy sitäkin enemmän, ja radion uutiset tulevat Keskisuomalaisen uutiskoneesta. Keskisuomalaisen kirjoittaville toimittajille tämä voi tarkoittaa lisätöitä.

Berg myöntää osan lehtitoimittajasta kavahtaneen toimenkuvan laajenemista, työmäärän kasvua, aikaa vievää sisällön versiointia.

”Ja ymmärrän sen ihan hyvin, eihän lisäsisältö automaattisesti synny. Välineenomainen kerronta voi radiossa kuitenkin olla muutakin kuin sitä, että toimittaja leikkaa juttukeikkansa haastattelunauhoista vielä radiojutunkin. Sehän voi olla myös sitä, että toimittaja käy radiolähetyksessä haastateltavana, kertomassa juttuaiheestaan ja siitä, mistä siitä voi lukea lisää.”

 

19. maaliskuuta tilanne näyttää toiselta. Radioissa pohditaan, miten lähetykset saadaan tehtyä, ja mediatalot varautuvat talousvaikeuksiin. Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi arvioi Ylen haastattelussa 23. maaliskuuta, että Radio Keskisuomalaisen aloitus voi viivästyä aiotusta huhti-toukokuusta ”jonkin verran”.