Journalismi

Koronaviruksen lyhennys voi olla uhkapeliä

”Vaikka 'koronan uhrien' ei tulkittaisikaan viittaavan pöytäpeliriippuvuuteen, myös otsikoissa olisi tyylikkäintä puhua (korona)viruksesta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Viime aikoina uutisia hallinneesta koronaviruksesta on tullut toimituksissa niin tuttu aihe, että sille on käynyt kuten usealle aiemmalle tapaukselle: teksteissä on näkynyt lyhyttä muotoa korona.

Moni ei välttämättä enää edes muista, että ebola on koko nimeltään ebolavirus. Zikavirusta ei saksittu ihan yhtä ahkerasti, mutta uusissa yhdyssanoissa loppuosa putosi pois helpommin: zikatartunnat, zikatapaukset.

Yhdyssanojen alku- eli määriteosien pois jättäminen on hyvä keino vähentää tekstistä jankutusta ja raskaita rakenteita. Jos jutussa käsitellään vaikkapa Maahanmuuttovirastoa tai hallinto-oikeutta eikä sekaannuksen vaaraa ole, välillä voi käyttää pelkkää loppu- eli perusosaa: virasto, oikeus. Ei tosin aina – Poliisihallitusta ei tavata ainakaan median kielessä kutsua ”hallitukseksi” eikä kolmiloikkaa ”loikaksi”.

Perusosasta luopuminen taas on usein kyseenalaista, ehkä jopa mahdotonta. Esimerkiksi kaalipiirakkaa olisi varsin outoa kutsua ”kaaliksi”, eivätkä sika- ja lintuinfluenssat tiivistyneet ”siaksi” ja ”linnuksi”.

Houkutus perusosan poistoon kasvaa, kun määriteosassa on jotain kyllin omaleimaista. Kauppakorkeakoulusta tulee sujuvammin kauppakorkea kuin korkeakoulusta ”korkea”. Myös ammattislangi saattaa vaikuttaa: hovioikeudesta puhutaan monesti pelkkänä hovina, vaikka hovi-sanalla on yleiskielessä aivan eri merkityksiä.

Napakkuus on toki valttia muun muassa otsikoissa. Etenkin paperilehtien otsikkotila on toistuvasti kortilla, eivätkä lehtien mobiiliversiotkaan tyypillisesti sulata holtittoman mittaisia otsikkosanoja. Perusosista luopuminen voi kuitenkin tuoda teksteihin tahatonta arkityylin tuntua ja pahimmillaan monitulkintaisuutta.

Vaikka ”koronan uhrien” ei tulkittaisikaan viittaavan pöytäpeliriippuvuuteen, myös otsikoissa olisi tyylikkäintä puhua (korona)viruksesta.