Anna hyvän kiertää

Elina Järvinen ja Vappu Kaarenoja tekivät vuoden parhaana aikakauslehtijuttuna palkitun jutun kalliosta, jonka päällä he nyt työskentelevät

Elina Järvisestä ja Vappu Kaarenojasta tuntui, että heidän on kirjoitettava jostakin isosta aiheesta. Sellaiseksi valikoitui ympäristön tila. Olipa kerran Pasila -jutussa liikutaan päiväntasaajalta miljoonien vuosien takaa tämän päivän Pasilaan Helsingissä. Lukukokemus jää lukijan päähän humisemaan.

Suomen Kuvalehdessä vuosi sitten julkaistu 16 sivun ja noin 40000 merkin artikkeli maailman aikaisemmista vakavista ympäristötuhoista ja Pasilan ratapihan alueen kallioisen maaperän merkityksestä tulevaisuudelle herätti laajasti mielenkiintoa jo ilmestyessään. Se olikin lehden viime vuoden luetuin juttu. Juttu valittiin Vuoden jutuksi 2019 yleisömediassa Aikausmedian Edit-kilpailussa.

Suosio jatkuu: juttu maailman loppumisesta nousee analytiikassa näkyviin toistuvasti. Tähän mennessä sitä on luettu verkossa ja kuunneltu yhteensä lähes 200 000 kertaa.

Järvisen ja Kaarenojan mukaan valtava merkkimäärä ei ollut ongelma. Jostakin piti vain löytää aikaa kirjoittamiselle.

”Neuvottelimme työnantajan kanssa. Päädyimme hakemaan apurahaa, jotta voisimme jäädä muutaman kuukauden palkattomalle vapaalle. Apurahan turvin juttu oli myös heti kaikkien luettavissa.

Kumpikaan meistä ei ole ympäristötoimittaja. Mutta nyt meillä oli aikaa. Kävimme luennoilla ja tapasimme haastateltavia tarvittaessa useita kertoja. Tutkijat olivat ystävällisiä ja selittivät kaiken.

Jutun ideaa pyöriteltiin pitkään. Sitten päätimme, että artikkeli kulkee tutkimuksen ja paikan kautta. Pasila on jutun näyttämö, ja päähenkilö Helsingin yliopiston evoluutiobiologiaan erikoistunut tutkija Mikael Fortelius”, Elina Järvinen sanoo.

Lisäksi oli mietittävä sitä, miltä valmis teksti tuntuisi ja kuulostaisi.

”Kirjoitamme eri tavalla, mutta löysimme nopeasti yhden kertojan äänen. Lopulta Suomen Kuvalehden oma editorikaan ei pystynyt erottamaan, kumpi meistä on kirjoittanut minkäkin osuuden.”

Elämä maapallolla on ollut katkolla monta kertaa. Myös Pasilassa kalliolle rakennetaan taas uutta. Kehitys hämmentää Kaarenojaa ja Järvistä. Heidän työpaikkansa sijaitsee nykyisin 15. kerroksessa kauppakeskuksessa, jonka nimi on englantia – Mall of Tripla.

Toimittajan on mentävä eteenpäin, kohti seuraavaa aihetta.

”Optimismista en tiedä, mutta toivoa on. Ehkä se on tämän Pasila-jutun päätelmä”, Vappu Kaarenoja sanoo.

Vappu Kaarenoja, 32

 

Suomen Kuvalehden toimittaja.

Valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopistosta.

Suuri Journalistipalkinto 2018, Edit-palkinto 2016.

 

Elina Järvinen, 48

 

Suomen Kuvalehden toimittaja.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Tampereen yliopistosta.

Edit-palkinto 2017 ja 2015.

Hanna Nikkasen valinta

Toimittaja ja tietokirjailija Hanna Nikkanen halusi nostaa esille Elina Järvisen ja Vappu Kaarenojan jutun Olipa kerran Pasila, joka ilmestyi Suomen Kuvalehdessä 8/2019 ja verkossa 22. helmikuuta 2019. Jutun voi myös kuunnella Vuokko Hovatan ja Paavo Kerosuon lukemana.
”Ilmastonmuutokseen liittyvässä journalismissa vaikeimmalta tuntuu usein se, miten ilmiö poukkoilee mittakaavasta toiseen. On puhuttava samaan aikaan vuosista ja vuosimiljoonista, tai planetaarisesta ja mikroskooppisesta. Sellainen vaatii paljon selittämistä, ja selittäminen on yleensä kuivinta mahdollista journalismia. Reaktioni Järvisen ja Kaarenojan jutun alkua lukiessani oli epäusko: mittakaavan selittäminen on valittu jutun lähtökohdaksi – mitä hulluutta!”
”Jutun teemat ovat vaativia: Pasilan geologinen historia, paleontologia, systeemitutkimus, maailmanlopun mahdollisuus. Se toimii, koska kirjoittajat ovat todella perehtyneet aiheisiinsa, ja koska he kehtaavat kirjoittaa tyylillä, joka on suomalaisessa journalismissa poikkeuksellisen runollinen. He osaavat välittää tutkijaa motivoivan ihmeen tunnun ja luottavat, että se kannattelee lukijaakin.”
Nikkanen sanoo rakastavansa kahden kirjoittajan juttuja.
”Oikeiden tekijöiden kohdatessa voi syntyä juuri tällainen kauneuden, tiedon ja uteliaisuuden runsaudensarvi.”