Uutistoimisto SPT:n vaikea taival salaisesta perustamisesta yt-neuvotteluihin – ”Revitään laastari kerralla pois”

Siitä piti tulla innovatiivinen uutistoimisto, joka ei tarvitsisi toimitiloja ja jossa toimisto kulkisi mukana työntekijöiden repuissa. Siitä piti tulla uutisikkuna Pohjoismaihin samalla tapaa kuin STT:n lakkautettu ruotsinkielinen Nyhetsbyrån FNB oli ollut. Sen tuotteilla piti olla valtavasti kysyntää niin Ylellä kuin kaupallisellakin puolella.

Suomenruotsalaisen sanomalehdistön oma uutistoimisto Nyhetsbyrån SPT viettää 2-vuotissyntymäpäiviään, mutta juhlatunnelma on kaukana. Uutistoimisto on yhä riippuvainen valtion tuesta, toimituksessa on käyty yt-neuvotteluita ja johdossa on jo kolmas päätoimittaja. Alun korkealentoisista suunnitelmista on jäljellä vain rippeet. Lisäksi näyttää siltä, että toimiston johdossa on kiusallinen eturistiriita, josta kysyminen aiheuttaa vihaisen reaktion.

Syyskuussa 2017 suomenruotsalaisella mediakentällä levisi valtava uutinen. KSF Median ja HSS Median lehdet, muun muassa Hufvudstadsbladet ja Vasabladet, kertoivat perustavansa uuden uutistoimiston, Nyhetsbyrån SPT:n.

Tähän saakka ruotsinkielisiä uutisia oli toimittanut STT:n omistama Nyhetsbyrån FNB. Uusi toimisto oli kuolinisku FNB:lle, jonka suurimmat asiakkaat olivat olleet juuri KSF Media ja HSS Media. Lehtitalot olivat tyytymättömiä FNB:hen ja halusivat ottaa ohjat omiin käsiinsä.

Journalisti-lehden selvitysten mukaan uuden uutistoimiston perustamiseen liittyi salailua ja selän takana toimimista.

Uutistoimisto perustettiin Svensk Presstjänst Ab -yhtiön nimissä, ja sen toimintaan haettiin valtion tukea. Perustamista ei kuitenkaan käsitelty yhtiön hallituksessa eikä yhtiökokouksessa. Ei, vaikka uusi uutistoimisto merkitsi valtavaa muutosta Svensk Presstjänst Ab:n taloudelle ja toiminnalle. Tämä johtui todennäköisesti siitä, että FNB:n toimituspäällikkö Jan Snellman oli Svensk Presstjänst Ab:n hallituksen jäsen. Asiaa ei käsitelty kokouksessa, koska Snellmanin – ja sitä kautta FNB:n ja STT:n – ei haluttu saavan etukäteen vihiä suunnitelmista.

”Usein yhtiöt sekä tekevät yhteistyötä että kilpailevat keskenään, ja silloin kolmatta osapuolta koskevia tietoja ei jaeta. On normaalia pitää salassa asiakaskohtaisia tietoja”, KSF Median silloinen toimitusjohtaja Svante Wahlbeck sanoi vuonna 2017.

Toimituksissa tilanne herätti epävarmuutta: mitä tulisi FNB:n tilalle? FNB:n kymmenhenkinen toimitus oli nojautunut STT:n toimitukseen, sen verkostoihin sekä yhteistyöhön muiden pohjoismaisten uutistoimistojen kanssa. SPT aloitti kahdella työntekijällä, päätoimittaja Anna Backilla ja urheilutoimittaja Sebastian Backmanilla. Syksyn aikana oli tarkoitus palkata neljä toimittajaa lisää. Aikataulu oli tiukka.

SPT aloitti toimintansa suunnitellusti marraskuun 2017 alussa. Pieni toimitus teki vimmatusti töitä. Asiakkaat kiittelivät avointa ja helpoksi koettua viestintää, mutta Hufvudstadsbladetissa kaivattiin luvattuja uutisia Turun seudulta sekä Pohjanmaalta. ”Repputoimitus” vaihtui ensin pieneen työhuoneeseen Hufvudstadsbladetin tiloissa, sitten toimistohotelliin Helsingin Postitalossa. Työntekijät tarvitsivat sittenkin kiinteän paikan, jossa tehdä töitä.

Syksyllä 2018 SPT:n toiminta näytti vakiintuneen. Sen talous nojasi vahvasti valtion tukeen. Kuten perustajat olivat toivoneet, SPT oli ”perinyt” FNB:n valtiontuen, joka myönnetään valtakunnallisille vähemmistökielisille sanomalehdille ja julkaisuille. Sen lisäksi Svensk Presstjänst Ab sai 370 000 euroa lisätukea, pääosin Svenska Kulturfondenilta, joka oli luvannut kolmen vuoden ”starttirahan”.

Lokakuussa 2018 tuli seuraava uutispommi. Svensk Presstjänst Ab oli valinnut toimitusjohtajaksi Pär Landorin. Pian hänet nimitettiin myös SPT:n päätoimittajaksi. Haku ei ollut avoin, vaan tehtävä räätälöitiin Landorille. Landor oli aiemmin työskennellyt muun muassa Åbo Underrättelserin ja Turkulaisen päätoimittajana. Hän oli aiemmin ollut myös Svensk Presstjänst Ab:n hallituksen jäsen.

Uusi työ ei ollut ainoa ilonaihe Landorin elämässä. Samoihin aikoihin hän meni naimisiin Hufvudstadsbladetin päätoimittajan Susanna Landorin (ent. Ilmoni) kanssa. Ilmoni oli Svensk Presstjänst Ab:n hallituksen jäsen. Kun Journalisti kysyi mahdollisesta jääviydestä Pär Landor, Susanna Landor tai Svensk Presstjänst Ab:n muut hallituksen jäsenet eivät nähneet asetelmassa mitään ongelmallista.

Pär Landor oli tehtävästään innostunut. Hän kuvaili yhtiötä startup-yritykseksi, jolle omistajat olivat antaneet kolme vuotta aikaa saada toiminta pyörimään. Landorin tehtävä oli löytää lisää asiakkaita.

”SPT:n tuotteilla on valtava kysyntä”, hän sanoi Journalistin haastattelussa joulukuussa 2018.

Tuolloin Journalisti nosti esiin myös kysymyksen siitä, oliko valtion tukea haettu rehellisin perustein. SPT kuvaili hakemuksessaan Svenska Yleä keskeiseksi yhteistyökumppaniksi, mutta yhtään juttua sille ei ole myyty.

Myös budjetissa esitetyt henkilöstökulut perustuivat todellista suurempaan työntekijämäärään. Hallituksen silloinen puheenjohtaja Patrik Stenvall sanoi, että Svensk Presstjänst Ab sai enemmän rahaa kuin mitä oli odottanut, ja että laskelmat olivat hieman yläkanttiin, ”jos tuijottaa papereita eikä todellisuutta”.

Tänä syksynä alkoi Nyhetsbyrån SPT:n kolmas toimintavuosi. Jälleen toimistosta kuului uutisia. Svensk Presstjänst Ab ilmoitti syyskuussa aloittavansa yt-neuvottelut. Yhtiö kertoi myös Pär Landorin jättäneen tehtävänsä toimitusjohtajana ja päätoimittajana, koska ”hänellä on muita suunnitelmia”.

Yt-neuvottelujen tavoitteena on toisaalta pienentää toimitusta, toisaalta saada lisää toimittajia Vaasaan ja Turkuun. SPT:n hallitus on esittänyt, että uutistoimistolla olisi Vaasassa kaksi, Turussa kaksi ja Helsingissä viisi toimittajaa, joista yksi hoitaisi hallinnon. 

Yt-neuvottelujen tulos varmistui hallituksen esityksen mukaiseksi tiistaina 15. lokakuuta: uutistoimisto irtisanoo kaksi toimittajaa Helsingistä ja Ruotsin-kirjeenvaihtajan. Aiheesta voi lukea lisää jutusta: Tre sägs upp på Nyhetsbyrån SPT – anställd kallar samarbetsförhandlingarna ett spel för gallerierna (Journalisti 15.10.2019)

 Entä mahdolliset intressiristiriidat? Susanna Landor jätti hallituksen tämän vuoden keväällä, kun yhtiö päätti pienentää hallitusta siten, että se koostuisi enää asiakasyhtiöiden toimitusjohtajista.

”Se meni ihan suunnitelmien mukaan”, Landor sanoo.

Hän ei halua kommentoida, oliko vuoden aikana mahdollisesti tilanteita jotka johtivat intressiristiriitoihin.

”Se on ollutta ja mennyttä. En vastaa siihen kysymykseen, eikä se ole enää ajankohtainen”, hän totesi Journalistin haastattelussa syyskuussa.

Pär Landor ei vastannut Journalistin haastattelupyyntöön.

Entä tulevaisuus? SPT:n vt. toimitusjohtaja ja päätoimittaja Ari Sundberg tervehtii Postitalon toimistohotellissa. Sundberg aloitti SPT:ssä toimittajana syksyllä 2017 ja päätti ottaa vt. toimitusjohtajan tehtävän vastaan, koska ei halunnut, että kukaan ulkopuolinen tulee päättämään, miten asiat hoidetaan.

”Koen, että minulla on hyvä yhteys työntekijöihin, tunnen heidät ja toiminnan.”

Yt-neuvottelut tulivat Sundbergille yllätyksenä. Hän toteaa, että tilanne on ikävä, mutta parasta mitä tässä vaiheessa voi tehdä on katsoa eteenpäin.

Yhtiön hallitus on linjannut, että Nyhetsbyrån SPT keskittyy vastedes kolmeen olemassa olevaan asiakkaaseensa eikä enää panosta uusien asiakkaiden etsimiseen. Myös pohjoismainen ulottuvuus on pudotettu pois. SPT:n tehtävä on tarjota kotimaan uutisia suomenruotsalaisille sekä suomenruotsalaisia uutisia, jotka kiinnostavat Suomen ruotsinkielisiä.

Mikä sitten on suomenruotsalainen uutinen?

”Sen määritteleminen on suuri haaste”, Sundberg sanoo.

Hänen mukaansa SPT keskustelee aiheista ja näkökulmista asiakkaiden kanssa päivittäin.

”Joku voi kysyä, olemmeko uutistoimisto vai yhteistoimitus, mutta mielestäni olemme sekä että.”

Taloudellisesti valtion tuella on ratkaiseva merkitys. Tänä vuonna tuki avattiin hakuun poikkeuksellisen myöhään. Ari Sundberg työstää hakemusta parhaillaan. Jos tuki myönnetään, rahat riittävät vuoden 2020 toimintaan. Silloin myös Svenska kulturfonden maksaa kolmivuotisen tukensa viimeisen erän.

”Vuodesta 2021 tulee haasteellinen. Siksi yhtiö haluaa jo tässä vaiheessa pienentää toimitusta samalla kun osa työpaikoista siirtyy muualle. Revitään laastari kerralla pois.”

Lue lisää: Tre sägs upp på Nyhetsbyrån SPT – anställd kallar samarbetsförhandlingarna ett spel för gallerierna

Toim. huom. Juttu on julkaistu myös Journalistin 8/2019 printtilehdessä.Verkkoversioon on kuitenkin päivitetty tiedoilla yt-neuvottelujen tuloksista.

Oikaisu 17.10. kello 7.50: Toisin kuin jutussa kerrottiin, Pär Landor ei toimitusjohtajaksi valintansa aikaa ollut Svensk Presstjänstin hallituksen jäsen, vaan hän oli ollut sen jäsen aiemmin.