Pilapiirtäjä Willem selviytyi hengissä Charlie Hebdo -terrori-iskusta. Syy siihen on käytännöllinen: Hän ei käy toimituskokouksissa

Kun 78-vuotias hollantilais-ranskalainen pilapiirtäjä Willem (Bernard Willem Holtrop) viimeksi vieraili Suomessa, häntä seurasi suojelupoliisi.

Willemin kävi sääliksi poliiseja, jotka oli määrätty vartioimaan hänen turvallisuuttaan: Kun Willem illallisti puolisoineen ja ystävineen helsinkiläisessä Sea Horse -ravintolassa, siviilipukuisten poliisien piti väijyä ulko-ovella monta tuntia yhtä ja samaa iltapäivälehteä selaillen.

Ranskassa uhka on ollut todellinen. Willem on ranskalaisen satiirilehden Charlie Hebdon pilapiirtäjiä. Al-Qaidaan kuuluneet terroristiveljekset hyökkäsivät lehden toimitukseen 7. tammikuuta 2015, murhasivat 12 ihmistä ja haavoittivat yhtätoista. Toimituksessa oli meneillään kokous, ja paikalla oli tavallista enemmän piirtäjiä ja toimittajia.

Willem muistaa päivän hyvin.

”Olin matkalla Pariisiin, kun ystäväni soitti minulle. Hän kuulosti kauhistuneelta: ’Charliella on ongelmia’, hän huusi. ’Charliella nyt on aina ongelmia’, minä vastasin.”

Kohta puhelin soi taas.

”Nyt ystäväni kertoi, että Charlie Hebdon toimittajia on murhattu. Se oli kauhea šokki.”

Charlie Hebdon toimitus sijaitsi tuolloin Pariisin keskustassa lähellä Bastiljin ja Republiquen aukioita. Willem selvisi hengissä, koska inhoaa syvästi toimituskokouksia.

”En koskaan käy toimituskokouksissa. Olin kyllä tulossa Charlieen, mutta vasta seuraavana päivänä.”

Nyt lehti on muuttanut turvallisuussyistä pois Pariisin keskustasta salaiseen paikkaan. Poliisi valvoo toimitusta ympärivuorokautisesti.

Pilapiirtäjiä uhkaillaan edelleen, mutta Willem on jatkanut piirtämistä. Syy olla rohkea on hyvin käytännöllinen.

”Asun pienellä saarella keskellä valtamerta, eikä sinne pääse kovinkaan helposti.”

Raivoisan kärjistävistä, jopa seksistisistä ja rasistisista piirroksista tunnettu Willem kasvoi konservatiivisessa hollantilaisessa pikkukaupungissa. Hän kävi taidekoulun ja piirsi opiskelijalehtiin, kunnes liittyi PROVO-taiteilijaryhmään.

1960-luvulla Willem piirsi konservatiiveja kauhistuttaneita kuvia, joissa miehet suutelevat tai joissa papit ja poliisit tanssivat riehakkaasti pylvääseen sidotun hipin ympärillä. Hän oli toistuvasti vaikeuksissa God, Nederland & Oranje -lehteen piirtämiensä kuvien vuoksi. Yhdessä hakaristin muotoinen poliisi jahtaa pientä ihmistä, toisessa Hollannin tuolloinen kuningatar Juliana päivystää seksityöläisenä, joka rokottaa palveluksistaan 5,2 miljoonaa guldenia – saman summan, joka tuolloin meni kuningashuoneen ylläpitoon.

Poliisipiirros toi sakot, majesteettirikos kolme kuukautta vankeutta.

Muutettuaan Ranskaan vuonna 1968 Willem ryhtyi piirtämään Hara-Kiriin, joka myöhemmin muuttui Charlie Hebdoksi, ja Libérationiin.

”Piirrän Libérationille aina kaksi kuvaa. Toinen julkaistaan, toisen – sen rajumman, jota Libération ei julkaise – säästän Charlieen.”

Willem vieraili Suomessa syyskuussa tapaamassa kollegoitaan. Samalla häneltä ilmestyi Täältä jostakin -albumi. Siihen on koottu Willemin pilapiirroksia, jotka pilkkaavat toisen maailmansodan aikaisia natseja ja fasismia.

Albumin kuvat ilmestyivät alun perin vuonna 1985, mutta ne ovat edelleen oudon ajankohtaisia.

Willemin piirtämät väkivallan ja seksin kyllästämät kuvat viestittävät mistä sodassa hänen mielestään oli kyse. Aatteiden päätarkoitus oli huijata kansakunnat uhraamaan nuorisonsa johtajiensa rajattoman ahneuden takia.

”Ihmisiä pitää ravistella. Muuten he nukahtavat. Ja kun ihmiset nukahtavat, heitä voidaan helposti manipuloida.”

Manipuloinnista Willem syyttää politiikan ja talouden vallanpitäjiä. Heitä Willem piirtääkin mielellään, usein julmasti ja rivosti. Tyyli ei vaihdu, kun käsitellään vaikkapa vähemmistöjä. Miettiikö hän koskaan, millaista valtaa suosittu pilapiirtäjä käyttää?

Willem väittää, ettei hänellä ole minkäänlaista valtaa. Hänen mukaansa pilapiirtäjän työkalut pilkka ja yksinkertaistaminen eivät myöskään ole sukua populistipoliitikkojen harjoittamalle pilkalle ja yksinkertaistamiselle.

”Mitä populismi tarkoittaa? Se on sana, jolla voidaan kuvailla melkein mitä vaan vaikuttamista. Ja onko minulla edes valtaa? Ei ole.”

Willemin ajatuskulkujen mukaan pilapiirtäjän harjoittama vaikuttaminen eroaa tyystin poliitikkojen tekemästä manipuloinnista: Poliitikot valehtelevat. Pilapiirtäjä saattaa liioitella, mutta kuvan takana piilee totuus.

Poliittinen kansankiihottaja tarjoaa joukoille omia ajatuksiaan, pilapiirtäjä haluaa saada ihmiset ajattelemaan omilla aivoillaan.

Onko asioita, joista ei voi piirtää?

”Ei. Kaikesta voi piirtää. Piirtäjän täytyy käydä äärirajoilla. Itseään ei saisi rajoittaa.”

Willemille piirtäminen on kutsumustyötä:

”Se on ainoa asia mitä osaan.”

Hän myöntää kyllä, että väärinkäsityksen riski on aina suuri, eivätkä ihmiset koskaan käsitä asioita samalla tavalla. Siksi pilapiirtäjän täytyy piirtää kuvia, joiden viestin mahdollisimman monet ymmärtävät.

”Ei saa piirtää vain omalle kaveripiirilleen.”