Media-ala

Helsingin Sanomat palkkaa viisi uutta digijournalistia – miten digi-alv:n lasku näkyy muissa toimituksissa

Lisää toimittajia, halvemmat digitilaukset vai lisää rahaa osakkeenomistajille? Digilehtien ja sähkökirjojen arvonlisävero laski heinäkuun alussa 24 prosentista kymmeneen. Journalisti selvitti, miten suurimmat sanomalehdet käyttävät säästyvän rahan.

Helsingin Sanomat uutisoi 26. kesäkuuta, että arvonlisäveron lasku mahdollistaa osaltaan digijournalismin kehittämisen ja viiden uuden digijournalistin palkkaamisen. Lehti on myös lisännyt Espoon, Vantaan ja Keski-Uusimaan paikallissisältöjen tuotantoa verkossa ja paperilla. Uutisen mukaan digitilausten hinnat pysyvät ennallaan.

 

Isoimmat maakuntalehdet suuntaavat ”alv-rahoja” lehden kehittämiseen tai digitilaushintojen laskemiseen, ilmenee Journalistin elokuussa päätoimittajille tekemästä sähköpostikyselystä.

Lehdentekoon kertovat panostavansa Keskisuomalainen ja Etelä-Suomen Sanomat, mutta lupaukset eivät ole kovin yksityiskohtaisia.

”Investoimme lehden laatuun: kiinnostaviin sisältöihin, järjestelmien toimintavarmuuteen ja käyttöliittymään. Kun sanomalehdille asetettiin arvonlisävero, lehden hintaa ei nostettu. Nyt veronalennus kompensoi pieneltä osin silloista kannattavuuden heikkenemistä”, sanoo Etelä-Suomen Sanomien Markus Pirttijoki.

Pirttijoki ei osaa vielä sanoa, tuoko veronalennus lehteen lisää journalistisia työpaikkoja.

 

Digitilaustensa hintoja laskivat kesällä Aamulehti, Ilkka, Satakunnan Kansa ja Karjalainen, kaikki noin 11 prosenttia.

”Siirsimme alv-alennuksen suoraan digitilaushintoihin samalla logiikalla kuin aikanaan lehtitilausten muututtua arvonlisäverollisiksi vero tuli tilaajille hinnan päälle. Journalismiin ja digitaalisiin ratkaisuihin olemme panostaneet paljon ja teemme sitä jatkossakin, mutta tämä alv-raha ei olisi meidän tapauksessamme ollut niin merkittävä potti, että sillä olisi kesää tehty”, sanoo Karjalaisen Pasi Koivumaa.

Lapin Kansa ei tee erillisiä alv-investointeja ja pitää tilaushintansa ennallaan. Veronalennuksen vaikutuksia käynnissä oleviin yt-neuvotteluihin päätoimittaja Antti Kokkonen ei arvioi.

Savon Sanomat laski digitilaushintaansa jo vuoden alussa. Lehden yt-neuvotteluissa vähennystarpeet eivät työnantajan suunnitelmien mukaan kohdistu digisisältöjen tuottamiseen, sanoo päätoimittaja Seppo Rönkkö.

 

Digitaalisten julkaisujen arvonlisäveron alentaminen kuului Journalistiliiton kesällä 2018 julkaisemiin hallitusohjelmatavoitteisiin.

Lehtitilausten verokanta nousi nollasta yhdeksään prosenttiin vuonna 2012. Samana vuonna lehtitaloista katosi noin tuhat työpaikkaa. Mediayhtiöt perustelivat irtisanomisia muun muassa arvonlisäveron nousulla.

Myös Kalevassa oli kyselyn aikoihin yt-neuvottelut. Vastauksia Journalistin kyselyyn ei saatu sieltä eikä Turun Sanomista.