”Riittävästi tietoa tulee ja pressikortti avaa ovet” – tyytyväisyys Journalistiliittoon kasvoi

Journalistiliiton jäsenet ovat aiempaa tyytyväisempiä liiton toimintaan.

Maaliskuussa tehdyssä järjestökuvatutkimuksessa 72 prosenttia vastanneista eli hieman aiempaa useampi arvioi liiton toiminnan vastaavan odotuksiaan. Viisi prosenttia vastaajista kertoi odotustensa ylittyneen. Lähes puolet arvioi toiminnan myös kehittyneen aiempaa parempaan suuntaan.

Edelliseen vuonna 2017 toteutettuun tutkimukseen verrattuna muutokset ovat melko pieniä, mutta parannusta on tapahtunut liki kaikilla osa-alueilla. Jäsenten mielikuva liitosta on ylipäätään aiempaa positiivisempi.

Journalistiliiton palvelujohtaja Simon Huldén huomauttaa, että toiveet liittoa kohtaan ovat aiempaa monipuolisempia. Lähes kaikki liiton tehtävät edunvalvonnasta ammattietiikan vaalimiseen arvioidaan aiempaan tärkeämmiksi.

”Meiltä vaaditaan enemmän kuin aiemmin”, Huldén sanoo.

Vastausten perusteella neljä tärkeintä syytä kuulua liittoon ovat pressikortti, ansiosidonnainen työttömyysturva, liiton neuvottelemat työehtosopimukset ja avun saaminen ongelmatilanteissa.

”Olen tyytyväinen, miten minua vakituisessa työsuhteessa olevaa on kohdeltu ja miten olen saanut apua ja neuvoja ja miten pressikortti on mahdollistanut työavun. On hyvä, että on saanut tuntea kuuluvansa jonnekin”, yksi jäsenistä vastasi.

”Kun olen tarvinnut apua, kaikki on sujunut mainiosti. Riittävästi tietoa tulee ja pressikortti avaa ovet”, toinen kirjoitti.

Aiemmasta poiketen pressikortti nousi tutkimuksessa työttömyysturvaa tärkeämmäksi syyksi kuulua liittoon. Liiton uuden, sähköisen pressikortin on ottanut käyttöön 43 prosenttia vastanneista.

Jäsenet pitivät liiton tärkeimpänä palveluna laki- ja työehtoneuvontaa. Sen nimesi erittäin tärkeäksi 80 prosenttia ja melko tärkeäksi 16 prosenttia vastanneista.

”Työsuhdeneuvonta ja liiton juristin tuki luottamusmiehelle on ollut toimivaa ja nopeaa”, yksi vastaajista kertoi.

”Asiani oli vaikea ja selvittely kesti pitkään, mutta liiton juristi hoiti sen sitkeästi kunnolla loppuun”, toinen kertoi.

Kolmen kärjessä ovat lisäksi pressikortti ja vakuutukset. Hyvää palautetta tuli myös liiton koulutuksista, joita 83 prosenttia vastanneista pitää erittäin tai melko tärkeinä. Toiveita ja ehdotuksia uusiin koulutuksiin kertyi satoja.

”Usein olen myös yllättynyt iloisesti saamani täsmätiedon määrästä ja uusista näkökulmista sekä niistä kohtaamisista, joita koulutuksissa on ollut”, yksi vastaaja kirjoittaa.

Liiton laajemmista tehtävistä jäsenet nostivat erittäin tärkeiksi jäsenten ansiotason turvaamisen sekä työajoista ja lomista sopimisen. Verrattuna vuoden 2017 tulokseen jäsenet arvioivat liiton tehtävistä aiempaa tärkeämmiksi myös alan arvostuksen nostamisen ja tasa-arvon edistämisen.

”Journalistiliitto voisi ajaa enemmän vielä laadukkaan ja luotettavan median asiaa ja pyrkiä nostamaan alan arvostusta mediamaisemassa, joka on entistä sirpaloituneempi”, eräs vastaajista toivoi.

Kun kyselyssä verrattiin vastaajien arvioita liiton onnistumisista tehtävissään suhteessa niiden tärkeyteen, parannettavaa löytyi muun muassa pätkätöitä tekevien edunvalvonnassa ja itsensätyöllistäjien asian ajamisessa.

Tutkimuksessa kysyttiin myös mielipiteitä Journalistista, joka oli vastanneiden mukaan liiton viiden tärkeimmän jäsenedun joukossa. Sen sisältöihin oli erittäin tai melko tyytyväisiä 78 prosenttia vastaajista. 70 prosenttia antoi lehdelle kiitettävän tai hyvän arvosanan. Eniten Journalisti miellyttää nuoria jäseniä, vähiten 50 – 59-vuotiaita.

Avovastauksissa lehden toivottiin käsittelevän mediakenttää nykyistä laajemmin sekä maantieteellisesti että eri ammatit huomioiden. Vastaajat haluaisivat lukea enemmän juttuja alan arjesta.

”Journalistissa minua kiusaa se, että esillä ovat usein samat ansioituneet tai muuten näkyvästi esillä olevat Helsingissä työskentelevät journalistit. – – Mielestäni myös muut ammattiryhmät kuin toimittajat jäävät lehdessä turhan vähälle huomiolle”, eräs vastaaja kiteytti.

Järjestökuvatutkimukseen vastasi 2 364 Journalistiliiton jäsentä eli 20,8 prosenttia jäsenistöstä.