On toukokuinen perjantai-iltapäivä, mutta Haaga-Helian neljänteen kerrokseen kokoontuvista opiskelijoista näkee, että he haluavat olla juuri täällä. Kun valokuvauksen opettaja Päivi Peltonen kertoo suomalaisen kuvajournalismin etiikasta, tarkentavista kysymyksistä ja peilattavaksi kerrotuista kokemuksista ei ole tulla loppua.
Tunti kuuluu Haaga-Heliassa maaliskuussa alkaneeseen maahanmuuttajataustaisten journalistien koulutukseen, joka on ensimmäinen lajissaan. Koulutus on osa-aikainen ja kestää vuoden.
Opiskelijavalinnassa painotettiin journalistista osaamista ja kohtuullista suomen kielen taitoa, koska niitä on mahdotonta opettaa näin lyhyessä ajassa, sanoo koulutusohjelman johtaja Anne Leppäjärvi.
”Sen sijaan voimme tukea opiskelijoiden työllistymistä käyttäen suomalaisen median tuntemusta ja verkostoja, joita meillä on tavallisen toimittajakoulutuksen ansiosta.”
Hakijoita koulutukseen oli 35. Valituksi tuli 14 opiskelijaa, jotka ovat kotoisin 12 eri maasta. Opiskelijoiden Suomeen tulon syyt vaihtelevat, mutta niitä ei valinnassa kysytty. Koulutuksen kieli on suomi – sekä Haaga-Helian että opiskelijoiden omasta halusta.
Sercan Alkan opiskeli Turkissa journalistiksi ja teki siellä toimittajan ja valokuvaajan töitä. Suomessa hän on ottanut muoto- ja kuvituskuvia, mutta toivoo työllistyvänsä kuvajournalistiksi.
”Tämä koulutus on minulle todella tärkeä, koska journalismi on alkuperäinen työni, ja haluaisin tehdä sitä myös Suomessa”, Alkan sanoo.
Martha Workenh työskenteli Etiopiassa urheilutoimittajana. Suomessa hän on tehnyt töitä lähihoitajana mutta opiskellut myös digimediaa ja ylläpitänyt Facebookissa omaa urheilukanavaa amharan kielellä.
”Sillä on paljon seuraajia, mutta palkkaa ei saa. Muutin Turusta Helsinkiin käymään tätä koulua. Uskon, että se avaa ovia suomalaiseen mediaan.”
Thierry Mbabane työskenteli Ruandassa radiotoimittajana Voice of Africassa. Suomessa hän on työskennellyt järjestöjen ylläpitämälle Radio Robin Hoodille, mutta haluaisi lisäksi tehdä esimerkiksi dokumentteja.
Työpaikat toimituksissa ovat täysin suomenkielisillekin journalisteille tiukassa, joten Haaga-Helia on laatinut koulutuksen tavoitteet jalat maassa. Tarkoitus on tarjota taitoja, joiden avulla opiskelijoiden mahdollisuudet käyttää ammattitaitoaan Suomessa paranevat.
Niihin kuuluvat täkäläisen ammattietiikan, mediamaiseman ja työtapojen tuntemus sekä käsitys omasta erityisosaamisesta ja siitä, miten ja mihin sitä kannattaisi suomalaisessa mediassa tarjota.
Osalla opiskelijoista on yritysideoita. Esimerkiksi pitkän ja monipuolisen toimittajanuran Kreikassa tehnyt Tasos Loukas suunnittelee monikulttuurisen verkko-tvkanavan perustamista.
Koulutuksen keskivaiheilla opiskelijat työskentelevät kymmenen päivää toimituksissa. Yhteistyökumppaneita ovat Helsingin Sanomat, Ylen Perjantai ja Metropoli, Image ja Apu sekä Iltalehti.
Kuhunkin toimitukseen sijoittuu kaksi tai kolme opiskelijaa, jotka työskentelevät yhdessä median kahden oman journalistin kanssa.
”Tiimityössä kaikki voivat käyttää vahvuuksiaan. Opiskelijoiden vahvuus ei ole suomeksi kirjoittaminen, mutta heillä voi olla kiinnostavia kontakteja tai he voivat osata kieliä, joita toimituksissa ei puhuta”, Anne Leppäjärvi sanoo.
”Toimitusjaksot suunnitellaan etukäteen hyvin, jotta tyhjäkäyntiin ei mene aikaa. Niiden ja koko koulutuksen keskeinen ajatus on tuottaa oikeaa, yleisölle julkaistavaa journalismia, jota Suomeen ei ilman näitä ihmisiä syntyisi.”
Samansuuntaisia ajatuksia on opiskelijoilla itsellään.
”Haluan tuoda suomalaiseen keskusteluun maahanmuuttajien näkökulmaa. On tärkeää, että esimerkiksi maahanmuuttajanaiset saisivat ääntään kuuluviin enemmän”, sanoo etiopialaistaustainen toimittaja ja opiskelija Seblewongel Tariku.
Toimitusjaksolla opiskelijat saavat kokemusta suomalaisesta mediatyöpaikasta. Koulutuksen lopussa he tekevät itsenäisen journalistisen projektin, jonka suunnittelussa ja myymisessä opettajat ovat tukena.
Opiskelijoiden mielestä koulutuksessa ovat parasta paitsi uudet askeleet kohti unelmien ammattia myös yhteisöllisyys.
”Koska kaikilla on maahanmuuttajatausta, meillä on samanlaisia kokemuksia”, sanoo Taiwanista kotoisin oleva Yilin Lee-Setälä.
Hän innostui journalismista Suomessa, ja on tehnyt mandariinikiinan- ja englanninkielistä radio-ohjelmaa muun muassa Helsingin Lähiradioon sekä kansainvälisiä projekteja Lyhty ry:n Radio Valon kanssa.
Sercan Alkan arvostaa mahdollisuutta vaihtaa ammatillisia vinkkejä toisilla journalismin aloilla työskennelleiden kanssa.
Moskovassa journalismia opiskellut Katya Hiltunen toivoo kurssilaisten kohtaamisista syntyvän uusia ideoita käyttää journalistista osaamista. Häntä itseään kiinnostavat erityisesti kaksikielisten lasten asiat.
Koska Haaga-Heliassa ei ennakkoon tiedetty, miten tiivis aikataulu olisi opiskelijoille käytännössä mahdollinen, lähiopetuksen tuntimäärät suunniteltiin varovaisiksi. Moni opiskelijoista toivoo, että opetusta olisi joka perjantaista kokoontumista ja muutamaa intensiivijaksoa enemmän.
”Kun neljätoista eri maista kotoisin olevaa journalistia kokoontuu, siinä on jotain kaunista”, Martha Workenh sanoo.
”Tämä juttu on niin makea, että perjantaisin on meidän karkkipäivä”, sanoo Yilin Lee-Setälä.
Uusimmassa lehdessä
- Paikallismedia kytkee ihmiset yhteisöönsä. Alajärvelle muuttanut Jukka Vuorio huomasi tarttuvansa pikkukunnan uutisiin sitä painokkaammin, mitä synkemmältä maailma muussa mediassa näyttää.
- Yleisön luottamus täytyy ansaita yhä uudelleen
- Journalistin ohjeiden uudistusehdotukseen paljon kommentteja – ”On jätettävä tilaa myös journalismin houkuttelevuudelle”
- Palkaton sairauspäivä huolettaa – liitto ei hyväksy ehdotusta, jos sitä esitetään neuvotteluissa
