Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot. Taantuma teki alalle tulosta vaikeaa.
Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot.
Journalistiliiton 30–39-vuotiaiden jäsenten määrä väheni vuosina 2011–2018 37 prosenttia. Viime vuoden lopussa heitä oli lähes 1 400 vähemmän kuin aiemmin.
Taantuma teki monelle uran alun hankalaksi, Journalistiliiton palvelujohtaja Simon Huldén arvioi. Vuoden 2008 jälkeen alalta on kadonnut yli tuhat työpaikkaa. Uusia ei ole juuri syntynyt, sillä mediatalous ei ole kohentunut noususuhdanteesta huolimatta.
Kaikkiaan liiton jäsenmäärä on kutistunut 8,7 prosenttia. Jäseniä on aiempaa vähemmän lähes kaikissa ikäryhmissä. Ainoastaan 60 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa. Heitä on yli tuhat enemmän kuin aiemmin.
30–39-vuotiaita on kuitenkin kadonnut liiton tilastoista eniten. Ennen liiton toiseksi suurin ikäryhmä on kutistunut toiseksi pienimmäksi, 16,5 prosenttiin koko jäsenistöstä. Työsuhteisista jäsenistä kolmikymppisiä on neljännes.
Sama kato näkyy Ylen tilastoissa. Ylessä toimituksellista työtä tekevien 30–39-vuotiaiden määrä väheni 35 prosenttia vuosina 2011–2018. Toimituksellisen henkilöstön määrä on ylipäätään vähentynyt ja keski-ikä noussut.
Suhteessa muihin yleläisiin kolmikymppisten osuus on pienentynyt 30 prosentista 21 prosenttiin.
Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaavan päätoimittajan Jouko Jokisen mukaan parasta olisi, jos toimitus olisi tasapainoinen niin ikä- kuin sukupuolijakauman puolesta. Hän ei kuitenkaan ole asiasta kovin huolissaan.
”Toki aihekirjoa pitää silmäillä. Jos joku ikäluokka on heikommin edustettu, jääkö tiettyjä aiheita käsittelemättä? Sellaista en ole vielä havainnut”, Jokinen pohtii.
Myös työnantajien Elinkeinoelämän keskusliiton tilastot kertovat kolmikymppisten kadosta. EK:n vuoden 2017 palkkatilaston mukaan 30–39-vuotiaiden osuus lehdistön toimituksellisesta henkilöstöstä oli 25 prosenttia, kun se vuonna 2011 oli 29 prosenttia. Etenkin 30–34-vuotiaiden osuus on pienentynyt.
”Varmasti toimituksiin mielellään rekrytoidaan nuoria, mutta koko tämän vuosikymmenen ajan lehtien vaikea taloustilanne on jarruttanut tätä uusiutumista”, Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg sanoo.
Journalistiliiton tilaston perusteella kolmikymppisiä on suhteessa eniten töissä pääkaupunkiseudulla ja Ahvenanmaalla, vähiten Keski-Pohjanmaalla ja Hämeessä. Jopa maakunnissa, joissa tarjotaan alan koulutusta, on melko vähän kolmekymppisiä, työsuhteessa olevia jäseniä. Opiskelijat muuttavat töiden perässä muualle.
Se on seurausta maakuntalehtien linjauksista, arvioi Keski-Suomen Journalistien puheenjohtaja Jukka Koivula.
”Joissakin mediataloissa tuntuu olevan vallalla ajattelu, että työsuhteet ovat lähtökohtaisesti määräaikaisuuksia ja tarvittaessa töihin tulevan tehtäviä”, Koivula sanoo.
”On mediataloja, joista on mahdotonta saada vakituista työtä, vaikka hoitaisi hommansa kuinka hyvin.”
Koivula toivoisi, että maakuntalehdet katsoisivat ”aivovuodon” vuoksi itseään peiliin. Jääjiä olisi, jos olisi paikkoja.
”Minusta olisi tärkeää, että työikäiset, osaavat journalistit voisivat rakentaa elämänsä myös maakuntaan”, hän sanoo.
Töiden väheneminen toimituksissa ei ole osunut vain uusiin journalisteihin. Journalistiliiton jäsenien väheneminen kertoo myös, että alaa on vaihdettu.
”Työllisyystilanne ei ole mitenkään helppo, ja viestinnän ja markkinoinnin puolelle on valunut porukkaa. Onneksi osa heistä on jäänyt jäseniksi”, Pohjois-Karjalan journalistiyhdistyksen puheenjohtaja Eveliina Salomaa arvioi tilannetta alueellaan.
Salomaan mukaan yhdistyksen jäsenmäärä on toisaalta viime vuosina pysynyt melko tasaisena.
Ammattiyhdistyksiin kuuluvien työtekijöiden määrä on Suomessa ylipäätään laskenut koko 2000-luvun ajan. Työ- ja elinkeinoministeriön maaliskuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan vuoden 2017 lopussa järjestäytymisaste oli enää 60 prosenttia.
Työnantajat eivät toistaiseksi kiirehdi huolestumaan siitä, että toimittajia karkaa muille aloille. Ylen Jokisen mukaan aluetoimitusten työpaikkoihin on riittänyt hyviä hakijoita, vaikka heitä onkin yleensä pääkaupunkiseutua vähemmän.
Holmbergin mukaan on terve ilmiö, että ihmiset liikkuvat alalta ja paikkakunnalta toiselle.
”Toimivan demokratian kannalta on kuitenkin erittäin tärkeää, että alue- ja paikallislehdistö säilyy päätöksenteon seuraajana ja raportoijana koko maassa.”
Vanheneva ala
Journalistiliiton jäsenistössä suurin ikäryhmä ovat 60 vuotta täyttäneet, joita on 35 prosenttia. Heidän määränsä on kasvanut 27 prosenttia sitten vuoden 2011. Eläkkeellä jäsenistä on 28 prosenttia.
Elinkeinoelämän palkkatilastossa lehdistön toimituksellisen henkilöstön suurin ikäryhmä ovat 50–59-vuotiaat, joita oli 31 prosenttia vuonna 2017. Suhteellisesti eniten on kasvanut yli 60-vuotiaiden ikäryhmä.
Viime vuonna Journalistiliiton jäsenmäärä laski 1,8 prosenttia. Liittoon kuului vuoden lopussa 14 311 jäsentä.