Politiikot puolustavat toimittajia – periaatteessa

Millä konkreettisilla toimilla puolueesi aikoo puuttua journalisteihin kohdistuvaan vihapuheeseen?

Kun Journalisti kysyi tätä eduskuntapuolueiden puheenjohtajilta, vastaaja toisensa jälkeen totesi, ettei journalistien uhkailu saa vaarantaa vapaata tiedonvälitystä ja sananvapautta, jotka ovat demokratian kulmakiviä.

Silti vastaukset sisälsivät paljon enemmän korostamista, arvioimista, harkitsemista ja kannattamista kuin lupauksia konkreettisista toimista.

”Netin vihapuheesta välttää vastuun liian helposti, ja haluamme korostaa alustojen ylläpitäjien vastuuta”, kokoomuksen Petteri Orpo kirjoittaa.

”Mielestäni voitaisiin harkita mallia, jossa työtään tekevään toimittajaan kohdistettu ’maalittaminen’ ja uhkailu olisivat virallisen syytteen alaisia rikoksia”, vihreiden Pekka Haavisto kirjoittaa.

”Kovan kielenkäytön trendi ei saa jatkua. Poliisin läsnäolo internetissä on osa tätä. Ilmoittamiskynnyksen tulee olla matala ja rikosepäilyt tulee tutkia määräajassa. Olemme ehdottaneet lisämäärärahoja poliisille, syyttäjälle ja käräjäoikeuksille”, RKP:n Anna-Maja Henriksson toteaa.

Journalistiliitto on esittänyt, että sosiaalisen median alustat saatetaan vastuuseen niiden kautta jaetuista vihasisällöistä.

Asiaan suhtautuvat myönteisesti Haavisto, Henriksson, Orpo, kristillisten Sari Essayah, keskustan Juha Sipilä ja SDP:n varapuheenjohtaja Ville Skinnari. Selkeäsanaisin on Haavisto, jonka mielestä vastuuta ”tulee tiukentaa”.

Liiton esityksiin kuuluu myös, että journalistien häirintään liittyvät rikosnimikkeet muutettaisiin asianomistajarikoksesta virallisen syytteen alaisiksi. Ehdotusta kommentoivat myönteisesti Haavisto, Essayah, Henriksson ja Skinnari.

Liiton mielestä journalistin uhkaaminen pitäisi lisätä lakiin rangaistuksen koventamisperusteeksi, koska työtään tekevän journalistin uhkaaminen vaarantaa demokratian. Ehdotusta kommentoi suoraan vain perussuomalaisten Jussi Halla-aho.

”Lain tulee olla sama kaikille. Uhkailuihin ja kunnianloukkauksiin on toki puututtava, kuten muidenkin kansalaisten kohdalla, mutta tähän nykyinen lainsäädäntö tarjoaa jo riittävät välineet.”

Tarpeen vahvistaa vihapuhetta suitsivien viranomaisten resursseja nostavat esiin Haavisto, Henriksson ja Vasemmistoliiton Li Andersson. Andersson, Haavisto ja Orpo haluavat selvittää, miten tehokkaan puuttumisen vihapuheeseen nykylainsäädäntö mahdollistaa.

Orpo muistuttaa kokoomusministerien asettaneen vihapuheen torjumista selvittävän asiantuntijaryhmän, jonka työn tuloksia odotetaan keväällä.

Journalistiliitto on ehdottanut, että sekä painettujen että digitaalisten lehtien ja kirjojen arvonlisäveroa laskettaisiin ja suora lehtituki nostettaisiin pohjoismaiselle tasolle.

Norjassa uutis- ja aikakausmediatilauksista ei makseta arvonlisäveroa. Ruotsissa ja Tanskassa mediaa tuetaan noin 60 miljoonalla eurolla, Norjassa 38 miljoonalla eurolla vuodessa.

Suomessa tuki on puoli miljoonaa. Tämän lisäksi MTV sai viime vuonna kolme ja STT 1,5 miljoonaa kertaluonteista tukea.

Nykyisten hallituspuolueiden Orpo, Sipilä ja Sampo Terho ottavat kunniaa siitä, että sähköisten julkaisujen arvonlisävero on ensi kesänä alenemassa 24 prosentista kymmeneen.

Sipilä mainitsee kertaluonteisten tukien olevan perusteltuja myös tulevaisuudessa mutta toteaa, että keskusta ei halua laskea lehtien ja kirjojen arvonlisäveroa lisää.

Skinnari pitää yhteiskunnan tukea kaupalliselle medialle tärkeänä, mutta haluaa selvittää, millainen tuki on tehokkainta. Andersson on valmis tukemaan laadukasta journalismia jopa nykyistä enemmän, kunhan tuet jaetaan monipuolisesti ja tasa-arvoisesti. Essayah kannattaa arvonlisäveron laskemista edelleen ”ottaen huomioon alennettujen verokantojen kokonaismäärän”.

Lehtien jakelutuen nostavat esiin Sipilä ja Henriksson. Vain Halla-aho epäilee medialle annettavaa yhteiskunnan tukea.

”Uskomme, että ihmiset kyllä kaipaavat laadukasta sisältöä ja ovat valmiita siitä maksamaan”, hän kirjoittaa.

Kysyttäessä, miten media-alan itsensätyöllistäjien asemaa voi parantaa, puoluejohtajat esittelevät ratkaisumalleja koko sosiaaliturvan ongelmiin. Kokoomuksella se on yleistuki, vihreillä, keskustalla ja Vasemmistoliitolla perustulo, sinisillä käänteinen tulovero ja kristillisillä kannustava perusturva.

Journalistiliitto ja itsensätyöllistäjien yhteistyöryhmä ITSET ovat ehdottaneet, että itsensätyöllistäjien neuvotteluvaltaa työnteon ehdoista parannetaan. Lisäksi vain harvoille toimeksiantajille paljon työskentelevät itsensätyöllistäjät olisi tulkittava työsuhteisiksi, jotta sosiaaliturva olisi kaikille yhtäläinen. Jotta itsensätyöllistämisen ja palkkatyön yhdistäminen olisi nykyistä joustavampaa, työttömyysturvalakia olisi muutettava.

Työn eri muotojen ja työttömyysturvan yhdistämisen ongelmia haluavat korjata kaikki. Suorinta tukea Journalistiliiton ehdotukset saavat Li Anderssonilta. Suomalaista journalismia muissa vastauksissaan kritisoiva Halla-ahokin on suopea.

”Journalistiliiton esitykset edunvalvonnan parantamiseksi ja sosiaaliturvan saattamiseksi ajan tasalle ovat hyviä”, hän kirjoittaa.