Mediayhtiö harkitsi kieltävänsä tuurajia käyttämästä lähdesuojan alaisia tietoja muissa töissä. Ajatus lähteiden ”omistamisesta” on omituinen, kokenut oikeustoimittaja sanoo.
Pitäisikö toimittajan jättää hankkimansa lähteet työnantajalleen työpaikkaa vaihtaessaan?
Journalistin saamien tietojen mukaan Keskisuomalainen-konsernissa on neuvoteltu tällaisesta mahdollisuudesta. Tarvittaessa töihin tulevien sopimukseen haluttiin kirjaus, jonka mukaan lähdesuojan alaiset tiedot on pidettävä salassa työsuhteen päättymisen jälkeen. Tietoja ei olisi saanut käyttää myöhemmin hyväkseen tai luovuttaa niitä muille.
Lopulta kirjauksesta luovuttiin.
Konsernin henkilöstöpäällikön Katja Sorrin mukaan kirjausta pohdittiin, koska asiasta oli yhtiössä erilaisia käytäntöjä muun muassa vuokratyöntekijöille. Heidän sopimuksissaan on usein tarkat salassapitopykälät, toisin kuin omilla tuuraajilla.
”Ttt-työtä tekeviä jaetaan kilpailijoiden kanssa. Emme halua, että he käyttävät samaa haastattelua esimerkiksi toisessa mediassa”, Sorri kertoo.
Sorri painottaa, ettei yhtiö halua omia työsuhteessa opittuja tietoja ja taitoja.
”Emme missään tapauksessa halua rajata ammattitoimintaa ja työmahdollisuuksia. On ihan hyväksyttävää, että lyhyitä sijaisuuksia ja juttukeikkoja tekevät ovat töissä myös kilpailijalla”, Sorri sanoo.
Medialiitosta kerrotaan, ettei asia ole noussut työnantajapuolella laajemmin ajankohtaiseksi.
Aikakausmedian toimialajohtajana työskentelevä oikeustieteiden tohtori Mikko Hoikka kuitenkin muistuttaa, että lehdistön työehtosopimus viittaa nytkin Journalistin ohjeisiin. Siten JO14:n mukainen lähdesuoja on osa toimittajien työsopimuksia, vaikka sitä ei erikseen mainita.
Lähteiden käytön suojaamista erikseen liikesalaisuutena Hoikka pitäisi poikkeuksellisena. Se voisi hänen mielestään tulla kyseeseen korkeintaan, jos se liittyisi työnantajien välillä käytävään kovaan kilpailuun.
Työnantaja voi vaatia työpaikkaa vaihtavan jättämään jälkeensä työvälineet, kuten muistiot ja puhelinnumerot, Journalistiliiton juristi Sanna Nikula sanoo. Hän kuitenkin arvioi, ettei työnantaja todennäköisesti voisi sopimuksellakaan velvoittaa toimittajaa olemaan ottamatta yhteyttä aiempiin lähteisiinsä.
Nikulan näkemyksen mukaan lähdeverkostot ovat toimittajan ammattitaitoa. Ainakin niitä usein kysytään työpaikkoja hakiessa.
”Jos työnantaja sopimuksella estäisi toimittajaa käyttämästä kerryttämäänsä osaamista ja tietoja, sopimusehto voisi olla kohtuuton – etenkin jos on kyse on pätkätyöläisestä.”
Myös Oikeustoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja, MTV:n rikostoimittaja Jarkko Sipilä pitää lähdeverkostoa osana toimittajan ammattitaitoa, josta hänelle kannattaa myös maksaa.
Sipilä pitää kuitenkin vaikeana ajatella, että joku ”omistaisi” lähteet.
”Jos puhelinlaite kuuluu työnantajalle, niin sitä kautta voinee ajatella numeroiden olevan työnantajan. Mutta ne tiedot ovat vain digiykkösiä ja nollia, jotka löytää uudestaan. Ei lähdeverkostossa ole siitä kysymys”, Sipilä sanoo.
Hän kehottaa tosin pohtimaan myös, kannattaako arkaluontoiselle lähteelle ylipäätään soittaa työnantajan puhelimesta.
Lainsäädännössä lähdesuoja nojaa muun muassa sananvapauslakiin ja oikeudenkäymiskaareen, työoikeus ei sitä käsittele.
Työoikeuden pykäliä voitaisiin kuitenkin lukea, jos toimittaja työsuhteensa aikana paljastaisi luottamuksellisen lähteensä henkilöllisyyden. Työnantajaa vahingoittavien tietojen paljastaminen voisi rikkoa lojaliteettivelvoitetta.
Journalistin ohjeiden näkökulmasta tilanne on selvä. Lähdesuoja on luovuttamaton. Siksi Jarkko Sipilä ei näe tarpeen erikseen velvoittaa työpaikkaa vaihtavaa toimittajaa pitämään lähteensä salassa.
”Miksi toimittaja rikkoisi aiemmin lupaamansa lähdesuojan, vaikka olisikin uudessa paikassa töissä”, Sipilä kysyy.
”Lähteen paljastamalla toimittaja rokottaa itseään ja omaa luotettavuuttaan.”
Journalistin ohje 14
Journalistilla on oikeus ja velvollisuus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa siten kuin lähteen kanssa on sovittu.