Oikeutta valokuville

Kun Donald Trump tapasi Kiinan presidentin Xi Jinpingin, Business Insider ja Helsingin Sanomat julkaisivat aiheesta uutiskuvan, jossa Kiinan presidentti seisoo puhujanpöntön takana. Häntä vain oli vaikea tunnistaa, koska hänen päänsä on rajautunut kuva-alan ulkopuolelle. Tämä johtuu siitä, että mobiilisovellukset ja sosiaalisen median palvelut rajaavat kuvia automaattisesti.

Jos suomalainen startup Frameright onnistuu tavoitteessaan, noloista rajausmokista päästään eroon. Frameright on kustantajille ja valokuvaajille suunnattu työkalu, jonka avulla kuvaaja voi itse määritellä erilaiset rajaukset eri kanaviin. Neliön Instagramiin, vaakakuvan Facebookiin ja niin edelleen.

Valokuvaaja Marina Ekroos ja digitaalisten palveluiden kehittäjä Ilkka Järstä keksivät Framerightin idean, kun Ekroos teki gradua siitä, miten valokuvia käytettiin tablettijulkaisuissa.

”Sen piti olla niin hyvä alusta valokuvalle, mutta huomasin joka aamu Hesaria lukiessa, miten huonosti kuvat sovelluksessa rajautuivat.”

Ekroos ja Järstä tajusivat, miten vaikeaa valokuvia on hallita digitaalisessa ympäristössä. Syntyi idea työkalusta, joka palauttaisi hallinnan takaisin valokuvaajalle.

Syyskuussa 2017 Frameright voitti Uutisraivaaja-innovaatiokilpailun. Se jakoi pääpalkinnon matkailumedia Tripsterin kanssa. Marraskuussa 2018 tuli jaettu kakkossija Think Ink -kilpailussa.

Uutisraivaaja-voiton jälkeen Frameright muutti Hampuriin ottaakseen puoleksi vuodeksi osaa yrityskiihdyttämöön. Yritys päätti jäädä Saksaan ja murtautua ison maan mediamarkkinoille. Nyt Frameright pitää majaansa Berliinissä, jossa se työskentelee yhdessä ensimmäisen suuren mediapartnerinsa, Der Spiegel Tech Labsin kanssa.

Frameright kehittää teknistä ratkaisua, mutta perustana on pyrkimys kulttuuriseen muutokseen.

”Haluan, että korkealaatuisesta visuaalisesta viestinnästä tulee taas mahdollista”, Ekroos sanoo.

”Meidän suuri visio on, että jokainen verkossa julkaistu kuva olisi joskus supported by Frameright.”