Media-ala

Medialle tarkoitettu raha menikin muille

Mediayhtiöille tarjottiin 30 miljoonaa euroa innovaatiotukea. Lopulta vain viidennes siitä meni perinteisen median uudistamiseen.

Perinteinen media ei juuri suoraan hyötynyt 30 miljoonan euron innovaatiotuesta. Media-alan kriisin ratkomiseksi tarkoitetusta tuesta vain noin viidennes meni hankkeille, jotka tähtäsivät perinteisen median uudistamiseen.

Sanoma-, aikakauslehti- ja muut kustantajat saivat innovaatiotuesta 10 prosenttia ja tv-, radio-, elokuva- ja videotuotantoyhtiöt 11 prosenttia. Suurin hyötyjä olivat ohjelmistoyritykset, jotka saivat rahasta 35 prosenttia. Kymmenen eniten tukea saaneen joukossa mediayrityksiä oli kolme, peli- ja ohjelmistoyrityksiä neljä.

Tiedot käyvät ilmi Business Finlandin eli entisen Tekesin tilaamasta median innovaatiotuen loppuarvioinnista. Lisäksi Business Finland ja loppuarvion tehnyt konsulttiyritys 4Front tarkensivat tietoja Journalistin pyynnöstä.

 

Median innovaatiotuki sai alkunsa vuonna 2014, kun liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) teettämä selvitys suositteli media-alalle 30 miljoonan euron määräaikaista tukea.

Ajatus oli, että 25 miljoonalla eurolla tuettaisiin journalististen sisältöjen tuotantoa ja lopuilla viidellä miljoonalla media-alan kehityshankkeita. Rahojen oli määrä kannustaa tiedotusvälineitä kilpailemaan laadukkailla journalistisilla sisällöillä, parantaa alan työllisyyttä ja herätellä tuotekehitystä.

Jyrki Kataisen (kok.) hallitus kuitenkin päätti, että tuki jaetaan kokonaan innovaatiotukena.

Innovaatiotuen jakajaksi valikoitui Tekes, joka vuosina 2015 – 2018 myönsi 29,4 miljoonaa euroa mediarahaa muun muassa lainoina, tutkimusrahana sekä avustuksina.

Journalismin tekijöiden oli mahdollista päästä tuesta suoraan osingoille LVM:n järjestämän innovaatiokilpailun kautta. Siinä rahaa jaettiin 220 000 euroa eli 0,7 prosenttia alkuperäisestä tukipotista.

 

Loppuarvioinnin perusteella median innovaatiotuella on ollut alan kehitykseen positiivisia vaikutuksia.

Arvioitsijat eivät kuitenkaan suosittele, että tuen myöntämistä jatketaan. Arviossa todetaan myös, että vastaavat vaikutukset olisi saatu todennäköisesti aikaan vähemmälläkin rahalla.

Perinteisen median kannalta hankalaksi osoittautui se, että Tekes vaati hankkeilta kansainvälistä lupausta. Mediarahaa koskivat samat ehdot kuin muitakin tukia.

Business Finlandin asiantuntija Petri Rajahalme uumoilee, että ohjelmistoala on tottuneempi hakemaan rahoitusta. Lisäksi media-alan taloustilanne on ollut haastava.

”Silloin on ollut pakko panostaa tehokkuuteen ja nykyiseen kassavirtaan, eikä siihen, että voitaisiin tehdä pitkän tähtäimen panostuksia tuotekehitykseen”, Rajahalme sanoo.

Innovaatiorahojen lisäksi valtio paikkaili mediakentän ahdinkoa kertaluontoisilla tuilla: STT:lle räätälöitiin tänä keväänä tukea 1,5 miljoonaa euroa ja MTV:n uutistoiminnalle viime syksynä kolme miljoonaa euroa.

 

Media-alalla innovaatiotukea ei pidetä erityisen onnistuneena.

Esimerkiksi Medialiiton puheenjohtaja, Keskisuomalaisen toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi arvioi, että osa innovaatiotuen hyödyistä valui Googlen ja Facebookin kaltaisille toimijoille. Noin kolmannes rahoitusta saaneista hankkeista liittyi sosiaalisen median markkinointiin, data-analytiikkaan ja mainonnan kohdentamiseen.

”Innovaatiotuki ei kaikilta osin kohdistunut sinne, mihin sen olisi pitänyt kohdistua”, Kangaskorpi sanoi median innovaatiotuen loppuseminaarissa Helsingissä 2. lokakuuta.

Median innovaatiokilpailu

Liikenne- ja viestintäministeriön innovaatiokilpailussa palkittiin vuonna 2015 kymmenen hanketta.

Yhdeksän toimii vielä jollain tavalla. Leia ePaper -digipaperihanke on kuopattu.

Yksilösarjan voittajat yhdistyivät Readom-palveluksi, joka ”journalismin Spotifyna” toimimisen sijaan tarjoaa alustaansa nyt kustantajille.

Yrityssarjan toinen voittaja, Long Playn Longplify-hanke jalostui ja sai rahaa myös Googlelta. Myös toinen yritysvoittaja, Rapport, on uudistunut sitten kisan.