Itsetutkiskelua miesten kesken

Jos erikoisen maineen tahtoo karistaa, rituaaliasu ei auta.

Siksi viestintäyrittäjä Heikki Hakala haluaa esiintyä vapaamuurariudesta kertovassa jutussa siviileissä – siitä huolimatta, että juuri rituaalit ovat toiminnan ydin.

Suomen suurloosin temppelistä Helsingin Ullanlinnasta löytyy kuitenkin sopivasti mystiikkaa, minkä järjestön viestintää tukevana yhteiskuntasuhteiden suurneuvojana Hakala toki arvaa.

Pimeää huonetta kiertää tuolirivistö. Pohjantähteä symboloivan spottivalon alla on alttari. Seinää koristaa suuri G-kirjain.

”Tunteiden opettaminen on hidasta, eikä se onnistu sanoilla. Symbolit ja rituaalit ovat tapa saada meissä aikaan muutoksia, jotka lisäävät kykyä ymmärtää itseä ja läheisiä”, Hakala selittää.

Rituaaleja voi Hakalan mukaan verrata itsetutkiskeluharjoituksiin. Ne ovat salaisia, jotta tekisivät ensikertalaiseen lähtemättömän vaikutuksen.

Vapaamuurarit on vuonna 1717 Englannissa perustettu veljeskunta, joka kertoo tarkoituksekseen jäsenten henkisen kehittämisen. Salaliittoteorioiden mukaan rapparit masinoivat maailmanhistoriaa tai ainakin Tampereen kaavoitusta.

Hakalan mielestä hyvä veli -verkostona toimiminen olisi aatteen vastaista.

”Jos tämä olisi sellainen, toiminta olisi kuollut ajat sitten. Hyvä veli -verkostossa ihminen käyttää ystävyyttä hyväkseen.”

Vapaamuurarit ei hyväksy jäsenikseen naisia, koska naisjäseniä ei ollut 300 vuotta sitten. Naiset hyväksyviä yhteisvapaamuurareitakin on, mutta ne loosit kuuluvat eri verkostoon. Tasa-arvo-ongelmana Hakala ei asiaa pidä; naisillakin on järjestönsä, kuten Zonta-naiset ja soroptimistit.

Ja ehkä miesten kesken on helpompi itsetutkiskella?

”Ainakin toiminnan luonne muuttuisi merkittävästi”, Hakala vastaa.

Aatteet ja filosofia ovat kiinnostaneet Hakalaa aina. Vapaamuurari hänestä tuli 34-vuotiaana. Lions Clubiakin Hakala kokeili, mutta kyllästyi päälleliimattuun jenkkimeininkiin.

Vapaamuurareissa Hakalaa viehättävät pysyvyys ja rauha. Jäsenasteikoilla eteneminen on hidasta.

”Täällä ajan mittayksikkö on vuosi. Se on osa opetusta.”

Journalistille vapaamuurarius ei Hakalan mielestä ole haitta. Etelä-Suomen Sanomien päätoimittajana hän kertoi toimitukselle asiasta avoimesti.

Muurariveljiä Hakala ei myönnä uutisoinnissa suosineensa. Pyydetty kyllä on. Silloin Hakala on nuhdellut kysyjää.

”Se olisi ollut niin vapaamuurari- kuin journalististen periaatteiden rikkomista. Siis kaksoisrike!”

Päätoimittajuus päättyi 2014 potkuihin. Nyt Hakala on yrittäjä. Rikasta viestintäkonsulttia veljet eivät ole hänestä tehneet. Seuraa ja iloa heistä on ollut.

”Veljien apu on toveruutta ja kumppanuutta.”