Kustannusala

Puoliksi agentti

Kun Tuula Kousa irtisanottiin Tammelta, hän ei halunnut vähään aikaan kuullakaan kirjoista. Pian hän ryhtyi kirjallisuusagentiksi ja totutteli maksamaan oman palkkansa.

Mitä tehdä, kun 22 vuoden ura kustantamossa päättyy potkuihin? Ei ainakaan lisää kirjoja, ajatteli Tuula Kousa vuonna 2010.

Yt-neuvottelujen jälkeen tulevaisuuden suunnitelmat vaihtelivat radiotyöstä teehuoneen perustamiseen.

Lopulta ystävä houkutteli Kousan kirjakauppaan, jotka hän oli tarkoituksella kiertänyt kaukaa. Ovesta astuminen oli ikimuistoinen.

”Kun näin ne kaikki kirjat, tajusin, ettei seepra pääse raidoistaan. Tämä on se, mitä osaan ja mihin minulla on vähän aikaa huilattuani taas intohimoa.”

Aiemmissa töissään Kousa oli ideoinut ja koordinoinut Suomen kulttuurihistoria -sarjan kaltaisia jättiprojekteja, hionut yksittäisten kirjojen sisältöä kirjoittajien luotettuna ja arvioinut, millaisille tietokirjoille olisi menekkiä.

Osaamisensa kaupallistamista miettiessään hän muisti kirjallisuusagentit, joita oli tavannut kustantamossa ja ulkomaisilla kirjamessuilla. Monessa maassa kustantamot eivät enää ottaneet käsikirjoituksia vastaan yksityishenkilöiltä.

Kousa päätti perustaa firman, joka myisi kustannustoimittajan palveluita ja kotimaisten kirjailijoiden tekstien julkaisuoikeuksia suomalaisille kustantamoille. Jälkimmäistä ei Suomessa tehnyt vielä kukaan.

Maisteri Kousan Agentuuri ja Editointi täyttää marraskuussa seitsemän vuotta. Sen viime aikojen isoja näyttöjä ovat Hectorin muistelmien ensimmäinen osa, Tämä maa – Itsenäisen Suomen sata tarinaa -kirjat sekä Hotelli Kämpin historia.

Lisäksi Kousa palvelee yksityisiä kirjoittajia arvioimalla käsikirjoituksia ja auttamalla hiomaan niitä.

Kousan erikoisalaa ovat tietokirjat, mutta yrittäjänä ollessaan hän on laajentanut kaunokirjallisten tekstien editointiin. Siinä on auttanut muun muassa kustannusalan toimijoiden järjestämä kaunokirjallisuuden toimittamisen mestarikurssi.

 

Kustantamojen suhtautuminen uuteen väliportaaseen on ollut alkuihmettelyn jälkeen ”ihan kunnioittavaa ja hyvää”.

Hyvin verkostoituneen, alalla luotetun kustannustoimittajan ja agentin arvo kirjailijalle on siinä, että tämän lähettämä käsikirjoitus nousee ”pinosta” helpommin kuin suoraan kirjoittajalta tuleva. Kousa tuntee sopimuskäytännöt ja tietää, mistä kirjailijan on mahdollista neuvotella.

Yritystoimintansa alussa Kousalla oli totuttelemista siihen, että oma palkka piti itse maksaa yrityksen tililtä, jolla ei juuri ollut rahaa.

Alkuun auttoivat yritystuet ja se, että hän oli sopinut kirjoista tunnettujen nimien, kuten Helena Petäistön ja Timo Soinin kanssa. Vetoapua tuli myös Helsingin Sanomien jutusta, joka käsitteli luovien alojen agentuureja.

Yrittäjyyttä Kousa opetteli Amiedun yrittäjäkurssilla ja Aalto-yliopiston Start-Up Centerissä.

Yksi h-hetkistä tiellä yrittäjyyteen oli, kun Kousa kuuli keväällä 2011 Bruce Oreckin puhuvan suomalaisista. Kehujen lisäksi silloinen Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs huomautti, että epäonnistumisen pelkomme voi estää menestystarinoiden syntymisen.

”Silloin ajattelin, että mitä oikein pelkään: jos tämä yritys menee pieleen, se menee, ja sitten kokeillaan jotain muuta.”

Alkuperäisessä liiketoimintasuunnitelmassa oli varaventtiilinä jopa se, että Kousa vuokraisi mökkiään. Siihen ei ole tarvinnut ryhtyä, kuten ei myöskään erilliseen markkinointiin.

Pelko siitä, että yrittäjyys nielaisee koko elämän, on toisinaan toteutunut – esimerkiksi kesä 2017 meni ilman lomaa Hectorin kirjan parissa.

Palvelunsa Kousa hinnoittelee joko tuntipohjalta tai könttäsummana. Hinta-arvion hän antaa vasta luettuaan tekstinäytteen. Tuntihinta on joitakin kymppejä.

Isoissa projekteissa sovitaan useimmiten urakkakorvaus. Agentuurin provisio riippuu siitä, miten paljon Kousa osallistuu tekstin muokkaukseen tai kirjoittamiseen.

 

Vaikka yrittäjyyteen kuuluu byrokratiaa ja epävarmuutta, ja säännöllinen kuukausipalkka on vain muisto, tilalla on vapaus päättää kaikesta itse.

”Isoihin hankkeisiin liittyy paljon palavereja, mutta ne kaikki ovat työn etenemiseksi välttämättömiä päinvastoin kuin kustantamon viikkorytmissä.”

Yrittäjänä töitä voi tehdä missä haluaa. Jos projekti nielaisee viikonlopun, vapaata voi pitää viikolla. Uurastuksen tulokset näkyvät oman yrityksen taloudessa.

Itse työssä palkitsevinta on saada paljon editointia vaativa teksti toimimaan niin, että kirjoittaja huokaisee onnellisena: ”Olenpa minä hyvä kirjoittaja!”

On ihanaa löytää kirjalle kustantaja, ja vielä ihanampaa on löytää esikoiskirjailija, jonka teoksen moni kustantamo haluaa. Esimerkiksi Linnea Alhon Todistaja-romaanille oli useita ottajia.

Työn tulosten lisäksi Kousa nauttii tekstien kanssa työskentelystä.

”Mieleiseen käsikirjoitukseen uppoutuessani pääsen flow-tilaan, jossa voisin jatkaa vaikka kuinka pitkään.”

Tuula Kousa

Syntynyt 1956.

Oma yritys Maisteri Kousan agentuuri ja editointi Oy marraskuusta 2011 alkaen.

Työskennellyt aiemmin Kustannusosakeyhtiö Tammessa kustannustoimittajana, suurteosten ja tietokirjaosaston kustannuspäällikkönä ja erikoistoimittajana 1996–2010, Kirjayhtymässä oppikirjatoimittajana ja toimituspäällikkönä 1987–1996 sekä Kirjastopalvelussa tiedottajana ja kustannustoimittajana 1980–87.

Freelancerina vuosina 2010–2011, toimeksiantajia muun muassa Demos Helsinki, Tammi ja muut kustantamot.

Filosofian maisteri Helsingin yliopistosta 1985. Opiskellut historiaa, kulttuuriantropologiaa, suomen kieltä ja kotimaista kirjallisuutta.

Saanut vuonna 2006 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon teossarjasta Suomen kulttuurihistoria 1–5.