Erätauko-metodi voi auttaa selvittämään sen, mitä journalistit eivät itse keksi kysyä. Helsingin Sanomat testasi Sitran paremman keskustelun työkaluja verkossa.
Jos lehti kutsuu lukijansa käymään rakentavaa verkkokeskustelua ja antaa selkeät pelisäännöt, mitä tapahtuu?
Helsingin Sanomat järjesti Sitran kanssa viime talvena kahden tunnin verkkokeskustelun aiheesta erityisopetus.
”Ihmiset tulivat selvästi puhumaan asiaa. Mukana oli paljon opettajia ja opetusalaan perehtyneitä”, sanoo toimittaja Maija Aalto.
Keskustelussa käytettiin Sitran kehittämän Erätauko-metodin oppeja. Jotta osallistujien olisi helpompi ymmärtää toistensa näkemyksiä, keskustelun ohjaaja luotsasi heitä kertomaan kokemuksiaan ja kommentoimaan toistensa kertomaa, mikä onnistuikin.
Toukokuussa järjestetty, maahanmuuttajien kotoutumista koskenut keskustelu ei sujunut ihan samalla tavalla.
”Alku oli masentava. Loppua kohden päästiin hiukan eteenpäin, eli ihmiset alkoivat puhua toisilleen oman asiansa huutamisen sijaan”, Aalto sanoo.
Helsingin Sanomien keskustelut kuuluvat ensimmäisiin käytännön kokeiluihin siitä, miten Erätauko-metodia voi hyödyntää journalismissa.
Metodi on kehitetty ratkomaan yhteiskunnallisen keskustelun kärjistymistä ja houkuttelemaan syrjään jääneitä mukaan. Sitä voivat käyttää esimerkiksi kunnat, järjestöt ja media.
Syksyn aikana eri toimijat järjestävät metodilla yli sata keskustelua.
Kehitysvaiheessa sitä on kokeiltu kymmeniä kertoja live-ryhmäkeskusteluissa.
Niihin on kutsuttu mukaan ryhmiä, joiden ääni harvemmin kuuluu. Kunnissa nuoret ovat keskustelleet harrastusmahdollisuuksista ja syrjäytyneet demokratiasta ja osallisuudesta.
Erätauko-keskustelussa ohjaaja tekee yhteenvetoja sanotusta ja ehdottaa niiden perusteella asioita, joihin seuraavaksi syvennytään.
Näin dialogi voi nostaa esiin asioita ja oivalluksia, joita yksittäisten ihmisten erillisiin kommentteihin perustuvat kyselyt eivät tavoita.
Journalismissa dialogia ovat jo kokeilleet myös Haaga-Helian opiskelijat. Lapin Kansa ja Yle suunnittelevat Erätauko-metodin hyödyntämistä.
Erätauko voi auttaa journalisteja löytämään juttuaiheiksi yleisön arjessa merkityksellisiä asioita, jotka eivät tule mieleen toimituskokouksissa.
Näin erilaisten ihmisten voi olla helpompi kokea journalismin kertovan ”heidänkin maailmastaan”. Tämä voi saada nykyistä useammat ostamaan perinteistä journalismia, sanoo viestinnän asiantuntija Samuli Laita Sitrasta.
Toki Laita toimittajataustaisena tietää, ettei uutiskiireessä voi jatkuvasti järjestellä keskusteluja – mutta ei metodia ole siihen tarkoitettukaan.
”Ohjattuja Erätaukoja kannattaa järjestää vain aiheista, joista järjestäjä oikeasti kaipaa syvempää ymmärrystä. Toisaalta ’miten sinä koet’ -tyyppinen kysymys voi muuttaa yksittäisen haastattelunkin virettä”, sanoo Erätauko-asiantuntija Janne Kareinen.
Hesarin kokeiluista ensivaikutelma on, että verkossa luodattavaksi haastavuudeltaan sopivin aihe on jotain erityisopetuksen ja maahanmuuton väliltä.
Erityisopetuskeskustelussa ohjaajat, moderoijat ja yhteenvetoja tehnyt Maija Aalto pysyivät hyvin kyydissä huolimatta siitä, että keskustelu toteutettiin toimituksen liveraportointityökalusta viritellyllä alustalla.
Kotoutumiskeskustelussa kommenttien tulva koetteli tekniikan ja moderoijan suorituskykyä, ja kymmeniä kommentteja juuttui jonoon.
”Keskustelun jälkeen mietin, ettei osallistujissa tainnut olla kovin monta maahanmuuttajaa. Dialogin ohjaaminen ei yksin riitä, vaan tarvitaan myös turvallinen ilmapiiri”, Aalto sanoo.
Molempia keskusteluja edelsi lehden juttu aiheesta. Jatkojuttujen kannalta hyödyllisemmältä tuntui erityisopetuskeskustelu.
”Esiin nousi yksityiskohtia koulujen arjesta, ja keskustelu valotti sekä ammattilaisten että vanhempien ajatuksia.”
Erätauko-metodista järjestetään alustus ja keskustelu Journalismin päivässä 12. lokakuuta.