Sananvapaus

Maalitus on koko yhteiskunnan asia

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan syytteitä toimittajiin ja mediaan kohdistuneista rikoksista. Haitalliseen vaikuttamiseen voisi puuttua terävämmin.

Keinot puuttua kampanjoihin, joissa iso joukko ihmisiä yllytetään toimittajan tai virkamiehen kimppuun, vaativat lisää pohdintaa, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

”Nyt rikosoikeusjärjestelmä perustuu siihen, että asioita hahmotetaan yksittäisinä tekoina.”

Toisaalta lainsäädäntöämme on viime vuosina kehitetty niin, että painostamiseen päästään paremmin kiinni.

”Esimerkiksi vainoamisen kriminalisointi oli askel siihen suuntaan”, Nuotio sanoo.

Tällä viikolla alkaneessa oikeudenkäynnissä dosentti Johan Bäckmania syytettiin Ylen toimittajan Jessikka Aron vainoamisesta ja törkeästä kunnianloukkauksesta. Oikeus käsittelee myös laajaa MV-lehteen liittyvää rikosvyyhtiä.

 

Nuotion mielestä voisi harkita, että työtään tekevään toimittajaan kohdistettu laiton uhkaus muutettaisiin virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi.

Nyt asianomistajan on itse vaadittava rangaistusta, ellei kyseessä ole erittäin tärkeä yleinen etu. Sellaista valtakunnansyyttäjä ei taannoin nähnyt Rebekka Härkösen häirintätapauksessa.

Nuotion mielestä ratkaisussa jäi huomiotta, että toimittaja ei ole satunnainen yksittäinen henkilö vaan sananvapausammatin edustaja.

”Pyrkimys hiljentää toimittajia on perustavanlaatuinen sananvapauskysymys. Jos toimittajia painostetaan, jotta tietynlaista tietoa tulisi vähemmän, jokaisen oikeus monipuoliseen tietoon vaarantuu.”

Periaatteessa moniäänisyyttä edustaa myös vaihtoehtomedia – mutta ei silloin, kun sitä tehdään laittomin keinoin.

”Vihakampanjat, salassa pidettävien tietojen julkistaminen ja kiihottaminen kansanryhmää vastaan eivät nauti sananvapauden suojaa.”

 

Poliisihallituksessa työskentelevä poliisiylitarkastaja Mikko Eränen pitää juuri nyt tärkeimpänä, että ilmi tulleet teot kulkevat tehokkaasti poliisilta syyttäjälle ja tuomioistuimeen ja rikosvastuu toteutuu.

Ongelmallisia ovat asianomistajarikokset, jotka voivat jäädä seuraamuksitta, jos uhrilta loppuvat voimat. Silloin kiusatun lisäksi ilman oikeutta jää yhteiskunta.

”Maalittaminen on yksilölle kohtuutonta, mutta pohjimmiltaan kyse on siitä, että yksilöiden kautta pyritään horjuttamaan instituutioiden luotettavuutta ja uskottavuutta. Tämä ei koske vain yksittäisiä toimittajia ja poliiseja vaan on paljon isompi asia.”

Eräsen mielestä keskustelun paikka voi olla myös siinä, pitäisikö epäasiallinen yksityistietojen käyttö kriminalisoida.

”Julkisesta lähteestä saatavilla olevan materiaalin levittäminen ei välttämättä suoraan täytä mitään rangaistavuutta, mutta jos tavoite on toisen mustamaalaaminen, onko keinovalikoima sen estämiseen riittävä?”

Ongelma vihapuheeseen liittyvien rikosilmoitusten etenemisessä kohti tuomioistuimen ratkaisuja on niiden iso ja muuttuva määrä.

Nyt kihlakunnansyyttäjä nosti syytteet rikoksista, joista epäiltynä MV-lehden perustaja Ilja Janitskin vangittiin, minkä lisäksi valtakunnansyyttäjä nosti syytteitä sananvapausrikoksista.

Koska rikosilmoituksia on yhteensä useita kymmeniä, oikeudenkäyntejä on todennäköisesti tulossa lisää.

 

Oikeusministeriössä on meneillään kaksivuotinen Against hate -hanke, jossa tuetaan sekä instituutioita että kansalaisia.

”Koulutamme viranomaisia, laajennamme viharikosraportointia poliisista syyttäjä- ja tuomioistuinlaitokseen, kehitämme työkalun vihapuheen tunnistamiseen sekä tiivistämme kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten yhteistyötä”, sanoo hankepäällikkö Milla Aaltonen.

Oikeudenkäynti alkoi 13. kesäkuuta

Johan Bäckmania syytetään törkeistä kunnianloukkauksista ja vainoamisesta.

Ilja Janitskinia syytetään törkeistä kunnianloukkauksista, laittomasta uhkauksesta, salassapitorikoksista, tekijänoikeusrikoksista, kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, rahankeräysrikoksista ja rahapelirikoksista.