Eri roolit, yhteinen hiili

Pekka Ruohoranta puhuu Radio Suomen Tohtori Raimon tekijöistä mieluusti perheenä. Silti koko homma alkoi hänestä ja Miira Karhulasta.

Vapaana televisiokäsikirjoittajana työskennellyt Karhula haki vuonna 2012 tuottajan pestiä Ylestä, koska televisioyhtiöt tuntuivat käyneen tilauksissaan niin varovaisiksi, että toimeentulo oli vaarassa.

Pian hänelle soitti tuottaja-ohjaaja Ruohoranta, joka sanoi, ettei sun kannata muuta tehdä kuin kirjoittaa ja että mietitään yhdessä, mitä se voisi olla.

”Pekka oli poiminut sen, että olin tehnyt Itse valtiaita ja ollut eduskuntatoimittajana ja sanoi, että sillä suunnalla olisi tavarasta pulaa.”

Konkreettista muotoa tekeminen alkoi saada Karhulan ihastuksesta Terapiassa-draamasarjaan. Syntyi ajatus tehdä televisiokomediaa poliitikoista, jotka käyvät terapiassa.

Kun pomot torjuivat idean, koska oli epärealistista, että kaikki suomalaiset poliitikot kävisivät samalla terapeutilla, Karhula ja Ruohoranta katsoivat toisiinsa ja pidättelivät huutoa ”se on komedia!”.

Sitten Ruohoranta keksi kanavaksi radion, jonne poliittista satiiria kokeiltiin – ja tilattiin saman tien lisää.

”Mutta ei me kuviteltu jokaviikkoista sarjaa aloittavamme vaan kuusi tai kymmenen osaa”, Ruohoranta sanoo.

Nykyään Tohtori Raimoa tehdään 34 jaksoa vuodessa ja juhlapyhien spesiaalit päälle. Käsikirjoitukset syntyvät Miira ja Risto Karhulan yhteistyönä parin kotona.

Sieltä ne tuodaan torstaiaamuisin kuunnelmastudioiden lämpiön pöytään. Sen ääreen kerääntyy lähtökohtaisesti koko tiimi, myös Martti Suosalo ja Jukka Puotila riippumatta runsaista kiireistään.

Aluksi juodaan hyvän tuulen eliksiirit eli kahvit, vaihdetaan kuulumiset ja päivitellään politiikkaa, sitten luetaan ja nauhoitetaan käsikirjoitus.

Kun näyttelijät näyttelevät, Ruohoranta ja Karhulat kisaavat ohjaajan huoneessa napista, jonka avulla studioon voi puhua.

Ruohoranta ja Karhula kuvaavat tuotantoa hyväntuuliseksi, sitoutuneeksi ja ripeäksi. Silti käsikirjoittamista leimaa luomisen tuska, minkä tiedostamisesta Karhula kiittää Ruohorantaa.

”Välillä olen vielä ajomatkalla Pasilaan läppäri auki ja ihan että ’tää loppu ei toimi’. Jos tuottaja silloin soittaisi, että vittusaatana miksei se käsis ole täällä, se olisi katkeamispiste. Pekalla on paljon kokemusta ja luottamus, että kyllä se sieltä tulee, kyllä ne yrittää parhaansa.”

Niin, kyllä me tuotannossa eri puolilla ollaan, Ruohoranta sanoo.

”Miira ja Risto ovat ne puurtajat, ja me muut tulemme mukaan kukkaan puhkeamisen vaiheessa.”

Vaikka tiimi puhaltaa yhteen hiileen, se on myös joukko yksilöitä, joiden on hyväksyttävä toistensa ominaislaatu ja hoidettava omat roolinsa.

Vaikka pilailu etenkin uskonnon tai julkisuuteen tottumattomien henkilöiden kustannuksella tahtoo nostaa meteliä, käsikirjoittajien pitää uskaltaa ”keksiä ja kolistella”. Tuottaja varmistaa, että kolina pysyy ohjelmatoiminnan säännöstön rajoissa.

Välillä Ruohoranta kierrättää käsiksen riskikohtia pomoillaan. Silti sensuuri ei ole iskenyt.

”Tai kerran poistettiin yksi mulkku, kun Ylen ohjelmissa oli ollut niin paljon kiroilua.”