Journalismi

Lupa kieltäytyä työstä?

Jos työtehtävä hiertää omaatuntoa, kannattaa ottaa puheeksi viides Journalistin ohje.

Osa Journalistin ohjeista on Julkisen sanan neuvostossa jatkuvasti esillä, osa ei käytännössä koskaan.

Jälkimmäisiin kuuluu ohje numero 5, jonka mukaan journalistilla on mahdollisuus kieltäytyä tehtävistä, jotka ovat ristiriidassa lain, henkilökohtaisen vakaumuksen tai ammattietiikan kanssa.

2000-luvulla JSN ei ole suoraan käsitellyt kohtaa yhdessäkään tapauksessa.

”Periaatteellisesti se on silti hyvin tärkeä”, sanoo JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström.

Grundströmin mielestä kohta tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että toimittajaa ei saa pakottaa rikkomaan Journalistin ohjeita.

”Esimerkiksi julkaisemaan virheellistä tietoa tai edellyttää piilomainonnan tekemistä.”

Ohjetta 5 ei ole Grundströmin mukaan kuitenkaan tarkoitettu toimittajien ja päätoimittajien vastakkainasetteluun.

”Kannustan ennemmin käymään sen pohjalta rakentavaa keskustelua. Jos vaikkapa mediayhtiön johto on kokematon sisältömarkkinoinnin merkitsemisessä, toimittajat voivat tuoda esiin, miten mainonta pitäisi Journalistin ohjeiden perusteella merkitä.”

 

Grundström epäilee sen, että ohjeesta 5 ei tule kanteluita, kertovan ainakin osittain siitä, että ongelmia sen noudattamisessa ei juuri ole.

”Tutkimusten perusteella toimittajat tuntevat Journalistin ohjeet hyvin ja niiden noudattamista pidetään toimituksissa yhteisenä asiana.”

”Toisaalta niissä toimituksissa, joissa ongelmia saattaisi olla, kynnys ottaa asia puheeksi voi olla korkea – saati kannella JSN:lle työnantajasta. Näin toimituksestaan kertoo Journalistin Facebook-sivuilla yhteyttä ottanut toimittaja.

”Kulttuuri on sellainen, ettei kieltäytyminen ole vaihtoehto. Suuren kuolinuutisen kohdalla sitä vain toivoo, ettei pyyntö soittaa leskelle tai muulle läheiselle osu omalle kohdalle. Koen, että jos itse kieltäydyn tehtävästä, se lävähtää jonkun muun tuulettimeen.”

Toimittaja on itse kieltäytynyt kerran soittamasta mahdolliselle rikoksen uhrille. Esimies kyseenalaisti alkuun kieltäytymisen, mutta lopulta juttua ei tehty eikä toimittajalle seurannut vaikeuksia.

 

Myös lehdistön työehtosopimuksessa lukee, ettei journalisteja saa ”velvoittaa hyvää lehtimiestapaa tai heidän ammattikunniaansa loukkaaviin tehtäviin tai kirjoittamaan vastoin vakaumustaan”.

Liiton tes-neuvontaan asiasta ei tule juuri yhteydenottoja. Journalistiliiton lakimies Tytti Oras tietää yhden varsinaisen kiistatilanteen. Paikallislehden päätoimittaja oli vuonna 2015 lähettänyt toimittajan tekemään juttua siitä, kuinka ”kuntalaiset pelkäävät turvapaikanhakijoiden tuloa”. Haastateltavat eivät kuitenkaan pelänneet turvapaikanhakijoita, joten toimittaja vaihtoi näkökulmaa, mikä sai päätoimittajan suuttumaan.

Pyyntö julkaista perätöntä tietoa on Oraksen mielestä selkein tapaus, jossa toimittajan voi ja hänen tuleekin kieltäytyä. Yleensä ristiriitatilanteet ovat kuitenkin tulkinnanvaraisia.

”Työstä kieltäytyminen on aina iso asia, joten jos asia ei keskustelulla selviä, kannattaa ottaa yhteyttä tes-neuvontaan.”

 

Työnantaja halusi kevään 2013 tes-neuvotteluissa kielto-oikeuden pois työehtosopimuksesta. Toimittajakunnassa tämä tulkittiin, että mediatalot halusivat journalistien alkavan tehdä sisältömarkkinointia.

Alun perin kieltäytymisoikeus on koskenut vain piilomainontaa. Jo vuonna 1945 Suomen Sanomalehtimiesten liiton ensimmäisessä normaalivälikirjassa luki, että ”toimittajan on vältettävä ilmaisen reklaamin tekoa”.

Maininta vastoin vakaumusta kirjoittamisesta tuli ensin Lehtimiehen ohjeisiin vuonna 1968 ja sitten työehtosopimukseen vuonna 1975. Taustalla oli ajan poliittinen ilmapiiri.

”Hieman kärjistetysti sanottuna vasemmalla olevat toimittajat pelkäsivät, että kustantaja prässää kirjoittamaan kapitalismin ylistystä”, kertoo Journalistiliiton pääsihteerinä vuosina 1972 – 2010 työskennellyt Eila Hyppönen.

Nykyisessä mediamaailmassa vakaumuksen pohjalta kieltäytymistä on hankalampi perusteella, jos työtehtävä ei riko hyvää journalistista tapaa.

”Työnantaja voi päättää lehden linjan ja jos oma ajatusmaailma sotii lehden linjaa vastaan, voi joutua miettimään, onko oikeassa mediassa töissä”, Tytti Oras sanoo.

Journalistin ohje 5

JO 5: Journalistilla on mahdollisuus kieltäytyä tehtävistä, jotka ovat ristiriidassa lain, henkilökohtaisen vakaumuksen tai ammattietiikan kanssa.