Kahdeksan tunnin kävelylenkki

Kunto on kohentunut, paino pudonnut ja aamu alkaa virkeämmin. Toimittaja Kari Asikainen, 60, on työskennellyt kävellen helmikuusta lähtien. Tulokset tuntuvat.

”Samaan aikaan innostuin käymään kuntosalilla enemmän. Kun nämä yhdistää, niin kyllähän siinä kunto jo nousee”, hän kertoo.

Aamulehden Artikkelit ja mielipiteet -tiimissä työskentelevä Asikainen päätyi juoksumatolle, kun kävelytyöpisteen avokonttoriin saanut kollega ei innostunutkaan asiasta. Asikainen päätti kokeilla ja ”jämähti” niille sijoilleen. Kävely myös sopii hänen selälleen seisomista ja istumista paremmin.

Vauhti ei ole kova, mutta kilometrejä kertyy päivässä viidestä kymmeneen. Asikainen ei itse numeroista niin perusta.

”Joskus tulee enemmänkin, mutta se vaatii sitten suihkussa käymistä – ihan työkavereiden takia.”

Asikainen hoitaa palavereja lukuun ottamatta lähes kaikki työnsä kävellen. Pitkiä puheluita hän ei avokonttorissa puhu, vaan siirtyy puhelinkoppiin.

”Silloinkin siis kävelen yleensä johonkin.”

Varusteiksi riittävät urheilukengät, vesipullo ja lämpimillä keleillä hengittävä urheilupaita. Juoksumaton valmistaja suosittelee lyhyitä taukoja tunnin välein. Kahvinsakin Asikainen juo aina kävellen.

Työtapaan meni pari viikkoa tottua. Alkuun Asikaista saattoi huimata tauoilla, eikä kapealla matolla käveleminen luonnistunut itsestään.

”Kadulla ei ole niin nöpönuukaa, jos vähän heilahtaa puolelta toiselle. Tuossa ei voi niin tehdä.”

Asikainen on ollut Aamulehdessä koko toimittajanuransa, vuodesta 1984. Sinä aikana toimituksen liikuntakerhot ovat kuihtuneet.

”Yhtiöltä ei tule niihin rahaa, eikä ihmisillä ole niihin aikaa.”

Itse hän on innokas liikkuja. Kävelytyö on oma, mieluinen ratkaisu.

Jotain se toimitusten kiireestä kenties silti kertoo, Asikainen sanoo.

”Jos puhti on poissa, kynnys lähteä liikkumaan on korkea.” hän pohtii.

”Tästä saa sopivan alkulämmön. Vireys on hyvä, vaikka takana olisi pidempikin päivä.”